torstai 30. lokakuuta 2014

Vimmerby: Ingebo Hagar & Ekocafé

Jatkan nyt siitä, mihin viime postauksessa jäin, eli Vimmerbyhyn. Eihän siitä olekaan kuin muutama kuukausi.

Vimmerbyhyn matkustaville olennainen tieto, joka saavutti meidät aivan liian myöhään: Vimmerbyssä on aina heinäkuun lopulla lasten ja nuorten jalkapalloturnaus nimeltä Bullerby Cup. Siihen osallistuu vuosittain parisataa joukkuetta. Pariinsataan joukkueeseen mahtuu monta pelaajaa, valmentajaa ja huoltajaa. Lisäksi heinäkuun lopulla Vimmerbyssä on myös paljon turisteja. Vimmerbyssä asuu alle 10 000 ihmistä. Voitte varmaan päätellä tästä, että tuohon ajankohtaan on hyvin haastava löytää minkäänlaista majoitusta, jos ei tee varausta hyvissä ajoin etukäteen.

En tiennyt Bullerby Cupista, ja etsiskelin majoitusta olisiko ollut vasta paria viikkoa ennen matkaa. Sain viettää useamman päivän netissä ja puhelimessa etsiskellen hotellia, hostellia, mökkiä, maatilamajoitusta tai vuokra-asuntoa, ihan mitä vain. Lopulta kävi tuuri, ja löysin peruutuspaikan yhdeksi yöksi. Toiseksi yöksi ei sitten löytynytkään mitään, joten piti palata suunniteltua aiemmin kotiin. Onneksi se löytynyt paikka oli sitäkin mainiompi.

Majapaikkamme oli maatila nimeltä Ingebo Hagar. Se sijaitsee muutaman minuutin ajomatkan päässä Vimmerbyn keskustasta etelään. Miinuksena siis se, että sinne päästäkseen täytyy olla autolla liikkeellä, mutta suurin osa tulee Vimmerbyhyn autolla muutenkin.


Majoitus oli 1800-luvun alussa rakennetussa Tant Agnes Pensionatissa. Yläkerrassa asusti joku toinen perhe, ja meillä oli alakerta. Alakerrassa oli ruokailuhuone, keittiö monine astioineen, vessa ja suihku, makuuhuone, jossa oli parisänky ja kaksi laidallista lastensänkyä sekä vielä huone, jossa oli sänky, iso tv, vanha pulpetti ja työpöytä, lehtiä ja pieniä lelueläimiä. Toimme omat vuodevaatteet. Edellisen majapaikkamme läkähdyttävän kuumaan pieneen hotellihuoneeseen verrattuna tämä viileä huoneisto oli luksusta. Lapsetkin tykkäsivät etenkin pulpetista, lelueläimistä ja sitten niistä oikeista eläimistä, joita pihalla oli. 


Talon naapurissa asui todella mukava emäntämme, joka mainitsi vievänsä aamulla yläkertalaisille aamiaiskorin, koska heidän asunnossaan ei ollut keittiötä. Sekä minun että miehen päässä alkoi heti raksuttaa, miten me voisimme saada samanlaisen aamiaiskorin, koska meillä oli heikosti mukana jääkaapin täytettä, mutta ei sitten kumpikaan tullut kysyneeksi.

Aivan talon vieressä sijaitsee ihana Ekocafé, jossa söimme illalliseksi herkulliset pizzat ulkona puutarhassa. Kahvilasta sai sekä ruokaa että leivonnaisia. Paikka satsaa itsetehtyyn luonnonmukaiseen lähiruokaan. Jos on lähistöllä, kahvilaan kannattaa poiketa, vaikka ei majoitusta tarvitsisikaan. Kahvilasta voi ostaa mukaan myös eväskorin, jos lähtee tutkimaan maatilan luota alkavia vaelluspolkuja. Patikointireitit ovat 1-5 kilometrin mittaisia, joten ne sopivat pienillekin lapsille. Kahvilasta voi kuulemma myös lainata kantoreppuja. Tätä pitää kokeilla ensi kerralla.


Talon ja kahvilan pihapiiristä löytyy kissoja, kaneja, hevosia, lampaita, ankkoja, possuja ja koira sekä lapsille leluja.



Yöpyminen maksoi perheeltämme 900 kruunua eli vähän alle satasen. Jos on viikon, niin hinta per yö on halvempi. Näköjään heiltä löytyisi myös edullisempi vaihtoehto Gula paviljongen. Asuntoautotkin ovat tervetulleita Ingebo Hagariin. Asuntoautopaikka maksaa 100 kruunua vuorokausi eli noin kympin, sisältää sähkön, veden ja roskiksen.

Tykkäsimme siis paikasta siinä määrin, että olemme jo varanneet sieltä majoituksen ensi kesäksi koko viikoksi. Tarkoitus on käydä monena päivänä Astrid Lindgrenin maailmassa (kausikortin hankkiminen tulee tosi nopeasti päivälippuja halvemmaksi, tarkistin), mutta lukemieni esitteiden perusteella Vimmerbyssä on paljon muutakin nähtävää, esimerkiksi Astrid Lindgrenin lapsuudenkoti sekä hänen isänsä lapsuudenkoti, joka oli esikuvana Melukylälle. Uimarantojakin löytyy. Tuota patikointia ja piknik-koria on kokeiltava ja tietysti Ekocaféssa syötävä. Ajoitimme matkan tällä kertaa kesäkuulle juhannukseksi. Astrid Lindgrenin maailmassa ei tuolloin ole vielä niin paljon tungosta, mutta hahmot ovat kuitenkin jo paikalla. Juhannuksena salon ympärillä lauletaan ja tanssitaan orkesterin säestämänä yhdessä Astrid Lindgrenin maailman hahmojen, esimerkiksi Pepin, Marikin, Ronjan, Eemelin ja Iidan, kanssa. Ei todellakaan hassumpi tapa viettää juhannusta!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...