torstai 26. syyskuuta 2013

Puolitoistavuotiaan välikausihaalarit

Kohta puolitoistavuotiasta Felixiä ei ole viime aikojen ulkovaatepostauksissa näkynyt, mutta myös hän on päässyt nautiskelemaan märistä kylmistä keinuista ja liukumäistä. Hiljattain hän vielä pelkästään konttasi, mutta viime päivinä hän on enimmäkseen kävellyt.

Hurraan uudelle taidolle jo ihan vaatteidenkin puolesta. Molon ohuet sadehousut kerkesivät kuitenkin jo reikiintyä (tietysti). Mini Rodinin musta Pico-haalarikin on pystyasennossa enemmän edukseen, eivätkä kengätkään lähde enää jaloista, vaikka haalarissa ei jalkalenksuja olekaan. Haalari on kooltaan 80/86 cm, ja se on juuri sopiva Felixille, joka lienee hivenen päälle 80 cm.

Olen kerännyt Felixille hienon valikoiman pipoja vain saadakseni huomata, että ne eivät kauaa pysy päässä. Ne eivät ole Felixin mielestä hänen juttunsa. Kypärämyssy on tällä hetkellä ainut, joka pysyy. Onneksi meillä sattui olemaan hieno Aarrekidin Puutarhassa-kuosinen. Fridakin on useasti pyytänyt itselleen samanlaista, mutta Felixin myssy on muistaakseni kaikista isoin eikä mahdu Fridalle. Felixin 51 cm päähän se on hyvä.

Punainen pipo Mini Rodini 48/50, kypärämyssy Aarrekid, tennarit Reima, haalari Mini Rodini.

Pico-haalarin lisäksi käytössä on ollut myös ensi kevääksi aiottu Molon denim-kuosinen Polly-välikausihaalari kokoa 92 cm. Se on vielä niin iso, että pohkeiden isot tähtiheijastimetkin jäävät piiloon lahkeiden makkaroiden alle, mutta materiaali on kuitenkin niin kevyttä ja pehmeää, ettei näy haittaavan kokemattomampaakaan kävelijää. Tämän kanssa sopisivat varmaan hauskasti hankkimani Oikukkaan farkkutähtipipot, mutta enpä ole ehtinyt arvioida sopivuutta, kun ne ovat jo lentäneet lattialle. Eli kypärämyssyllä mennään.

Välikausihaalari Molo 92 cm, goretex-kengät Vincent, välikausihanskat Tähti Jonathan.

Kevääksi on siis tuo Molon haalari. Ajattelin lisäksi siihen mennessä hankkia kaksiosaisen setin. On näppärää, kun voi vaikka sään lämmitessä tai kauppaan mennessä riisua vain takin. Housut saisivat mielellään olla samanlaiset kuin Fridalla nyt eli Ticketin henkselilliset Ontario-housut (Ontario Bib Pants). Takkikin voisi kenties olla samanlainen kuin Fridalla eli Molon softshell, joskin sitä uudempaa mallia, jossa on isompi vesipilari. Hankinnoilla ei ole sikäli kiire, että sää nyt ei varsinaisesti näytä olevan lämpenemään päin. Aamuisin on jo pakkasta, ja välikausihaalareiden alla villaa.

maanantai 23. syyskuuta 2013

Aurinkoisen alkusyksyn takkeja

Taannoin esittelin Fridan sadesäälle sopivia settejä, mutta on meillä niiden lisäksi "pari" muutakin takkia. Vähän hävettää niiden määrä, mutta toisaalta en henno luopua yhdestäkään ja kaikille on ollut käyttöä. Lisäksi Felix kasvaa kohisten, ja osa takeista siirtyy sitten myöhemmin hänelle. Osa takeista on ollut käytössä jo yli vuoden. Ihan mahtavaa, koska pikemminkin kiinnyn vaatteisiin kuin kyllästyn niihin, ja vauvakoon vaatteissa on harmittanut, kun ne ovat jääneet niin nopeasti pieniksi.

Cupcaken  hiippahuppuista tuulitakkimaista takkia (koko 98 cm) on käytetty sadesäällä kesällä (vesipilari 3000), ja nytkin Frida valitsee sen mielellään. Tämä takki on tainnut eniten kerätä ventovierailta ihasteluja, mutta ei taida siitä huolimatta siirtyä Felixille.


Molon softshell-takki (104 cm) pitää jonkin verran vettä (vesipilari 3000 - uudemmissa malleissa muistaakseni 10 000 eli ovat täysin vedenpitäviä), on pehmeä ja lämmin. Tänään aamulla se puettiin päiväkotireissulle päälle sen vuoksi, että on tänään on tosi navakka tuuli ja takeistamme tämä tuntuisi pitävän tuulen parhaiten. Tämä siirtyy sitten myöhemmin Felixille. Itse asiassa tekisi mieli hankkia Felixille samanlainen jo nyt pienemmässä koossa, koska takki sopii niin moneen tilanteeseen. Tämä vanhempi denim-kuosi on samanvärinen kuin nuo Ticketin total eclipse -väriset välikausihousut.


Mini Rodinin safarikuosisessa Pico-takissa (92/98 cm) vetoaa kaunis kullanvärinen vuori ja hauskat pienet eläinkuviot. Takki on melko ohut eikä varsinaisesti vedenpitävä, mutta onhan noita poutapäiviäkin.


Aina ei tarvitse takkiakaan, vaan vielä etenkin aurinkoisina iltapäivinä neuletakki on riittänyt. Kuvassa on Pompdeluxin Vivi-neuletakki, jonka malliin ihastuin viime kesänä. Onneksi hamstrasin niitä alesta useamman eri värissä ja koossa, koska ne ovat sopineet useampaan eri tilanteeseen ja yksi jo valitettavasti katosi reissussa. Ticketin Ontario-välikausihousut (kuvassa 98 cm housut 99 cm pituisella tytöllä) ovat olleet mainiot. Ne pitävät veden ja vaikuttavat kestäviltä ja mukavilta päällä sekä ovat mielestäni hyvän malliset ja kivannäköiset. Frida esittelee, miten helppo vetoketju on avata ja sulkea itse. Tällaiset pitäisi saada Felixillekin.

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Kesän viimeinen päivä

Sunnuntaina kyläiltiin anopin luona juhlistaaksemme anopin miehen synttäreitä. Tarjolla oli ennen kaikkea omenoita: niitä oli niin parissa eri piirakassa kuin mehussakin, maassa ja puussa. Niitä sai kantaa kotiinkin rattaiden täydeltä.

Meidän lapsillemme ei omenapiirakka maistu. Frida on kuitenkin omenoiden ystävä ja popsi niitä tuoreeltaan. Pieni mehujääkin kelpasi.

Vihreä Diana-mekko, paita ja leggingsit Pompdelux (kaikki 98 cm), kengät Livie & Luca.

Felix ei tykkää omenoista eikä mikään tarjottu leivonnainenkaan kelvannut. Sen sijaan hän mieluummin nuoli krokettipalloja ja onnistui saamaan aimo hörpyn jonkun puolilleen jääneestä kahvikupposesta. Ensimmäinen kahvimaistiainen oli näköjään mieleen, kun hän yritti kiivetä takaisin pöydälle vielä santsaamaan. Kuvassa mukissa on tosin omenamehua.


Felix oli myös kiinnostunut farmorinsa pörröisistä kissoista ja isosta mustasta koirasta, joita hän hellästi silitteli.

Hattu Lindex, paita Pompdelux, housut Shampoodle, pusakka Mini Rodini, tennarit Reima.

Muina ajanvietteinä oli muun muassa uuden kävelytaidon esittely, kroketin peluu ja kestohitti-parkkitalolla leikkiminen.

tiistai 17. syyskuuta 2013

Alkusyksy

On ollut ihana lämmin ja pitkä kesä, joka alkoi toukokuussa ja jatkui nyt viime viikonloppuun eli syyskuun puoliväliin asti. Kiitos, kesä! Kirjoitin aiemmassa postauksessa syksyn sadeseteistä, mutta niille ei ole ollut ennen tätä viikkoa ollenkaan käyttöä. Frida on käynyt viidesti viikossa päiväkodissa melkein kahden kuukauden ajan, eikä kertaakaan sinä aikana ole satanut tai ollut märkää. (Iltapäivisin ja viikonloppuisin tosin on välillä satanut.) Dagiksessa on käyty muun muassa seuraavan kuvasarjan asuissa, ja kurahousut ovat saaneet roikkua rauhassa naulakossa.

Paita Bobo Choses, tyllihame Pompdelux. Mekko Mini Rodini 92/98. Hevospaita Ubang, farkut Pompdelux.

Viime viikko oli siis vielä kesää, ja tämä viikko nyt selvästi syksyä. Viime viikolla oli t-paitakelit, nyt kymmenen astetta lämmintä ja sataa. Dagikseen on menty näinä parina päivänä sadetakissa, saappaissa ja farkuissa. Dagiksessa on sitten kuravaatteet omassa naulakossa aina valmiina (päädyin sitten siihen Molon settiin). Eilen Fridaa hakiessani kuulin, että ryhmä oli tehnyt retken metsään katselemaan syksyn merkkejä. Frida kertoi ylpeänä, että hän osasi itse pukea kurahousut. Hän osasi kertoa myös syksystä, että puista voi pudota lehtiä päähän.

Saappaat Bisgaard, farkut Pompdelux. Keltainen lumileopardipaita Mini Rodini. Pilkullinen vk-takki Ticket, unikkotakki Marimekko.

Frida lähtee dagikseen aina iloisena ja juttelee siitä, miten äiti sanoo hejdå (sanon tosin "hei hei") ja tulee ruoan jälkeen hakemaan. Hän parkkeeraa pyörän talon eteen ja juoksee soittamaan dagiksen ovikelloa. Hän kääntyy oveen seliin hihittäen iloisen ja jännittyneen näköisenä. Kun ovi aukeaa ja astutaan sisään, hän lamaantuu, ei osaa enää riisua vaatteitaan eikä vastaa hoitotädille tai -sedälle. Suupielet kääntyvät alaspäin mutta hän ei kuitenkaan lähtiessäni itke. Hakiessani kolmen tunnin päästä hän juoksee iloisena syliin, halaa hoitotätiä tai -setää, juoksee pussaamaan Felixiä ja selittää kovasti kaikkea koko kotimatkan. Henkilökunnan mukaan hän on hoitopäivän aikana iloinen ja leikkii hyvin muiden lasten kanssa.

Vien hänet siis aamuisin hoitoon klo 9. Ryhmässä on tällä hetkellä 12 lasta ja 3-4 aikuista. Noin puolet lapsista on tyttöjä ja puolet poikia. Frida on nuorin ja muut ovat 4-6-vuotiaita. Ensin he leikkivät hetken sisällä ja sitten menevät pariksi tunniksi ulos joko pihalle, lähipuistoon tai metsään. Kerran he ovat käyneet myös erään ryhmäläisen synttäreillä. Sitten he tulevat sisään syömään. Nirso tyttömme on maistanut muiden lasten esimerkkiä seuraten monia uusia ruokia ja joistakin on jopa tykännyt. Nyt maistuu kotonakin riisi, kana, perunamuusi, lihapullat, näkkileipä ja pasta. Ruokailun jälkeen on rauhoittumishetki, jolloin lapsille luetaan kirjaa. Silloin eli klo 12 tulen hakemaan Fridan kotiin.

Dagiksessa opittuja sanoja ja lauseita: färdig (ruokailun jälkeen), jag vill ha macka ("haluan leipää", jos ruoka ei maistukaan), min ja mina (minun), min tur (minun vuoroni), akta (varo), akta mig, snälla ja pleasekompis (kaveri) sekä monen kompiksen nimet. Kaverit ovat jostain syystä kaikki tyttöjä, vaikka ennen päiväkodin aloitusta hän ei erottanut tyttöjä ja poikia toisistaan. Pukeutumisen suhteen on päiväkodin myötä alkanut kiinnostaa mekot, hameet, korut ja hiuspinnit. Kaupassa hän hypistelee Hello Kitty -juttuja ja sanoo: "'Eva' har också." Toisaalta en kuitenkaan saa pukea hänelle hiuspantoja edes juhliin. "Nej! Sluta, mamma!"

torstai 12. syyskuuta 2013

Pompdeluxia Pallokalassa

Ja taas mennään!

Minun piti mennä hakemaan aiemmat tavarani pois Pallokalasta, mutta sen sijaan menenkin viemään sinne lisää. Tein nimittäin kotona inventaariota ja huomasin, että Frida ei tarvitse Ticketin kukallista välikausihaalariaan eikä Felixille sovi tänä talvena Fridalta pieneksi jäänyt Molon haalari. Muitakin ylimääräisiä ulkovaatteita löytyi vielä. En millään jaksanut kuvata haalarien peppuja, polvia ja jalkalenksuja, joten päätin viedä nekin kirpparille. No, Molon haalari sattumoisin löysi uuden omistajansa nyt juuri ennen lähtöä. Sen tekemää tilaa paikkasin Pompdeluxilla, koska huomasin, että Pallokalassa on huomenna Pompdeluxin uuden malliston esittely - hauska idea, kun ainakaan minulle ei ole luontevaa tai aina mahdollistakaan lähteä vieraiden ihmisten vaatekutsuille.

Tässä jotain nyt mukaan lähteviä:



sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Syksyn sateille

Tapanani on ylikompensoida vaatehankinnoissa aiempia puutteita. Kun ensimmäisenä talvena oli vain yhdet toppahanskat, joiden kadotessa olimme pulassa, seuraavana talvena oli sitten niin monet, että oli hankala löytää niiden joukosta paria. Alkukesästä ei ollut Fridalle oikein mitään sopivankokoista vedenpitävää vaatetta, joten nyt on sitten syksyksi senkin edestä.

Olen pannut merkille, että päiväkodissa muiden naulakoissa on sadetakki, kurahousut, kurahanskat ja saappaat. Minä olen aina sään mukaan pakannut mukaan vaatetta, mutta voihan sää yllättäen muuttua ja toisaalta saattaa vaatekassi unohtua rattaiden alle, kuten kerran kävi, joten ehkä olisi hyvä minunkin viedä sinne ainakin yksi setti. Mutta mitkä?

Kuvan takit: 98 cm ihana puuvillavuorinen Marimekon sadetakki, 98/104 cm pirteä keltainen Molon sadetakki sekä hempeä 98 cm Ticketin Lena-välikausitakki, jonka vesipilari on 10000, vaikka se ei kumimainen pinnaltaan olekaan kuten nuo muut. Mustat 98 cm kurahousut vasemmalta ovat Ticketin, siniset sateenkaariolkaimiset Molon 98/104 cm ja tummansiniset (Total Eclipse) välikausihousut Ticketin Ontario-housut kokoa 98 cm, ainoat, joita on toistaiseksi testattu ja tosi hyvät ovat olleet. Pipot ovat Mini Rodinin. Pinkit saappaat ovat Traderasta ostetut Crocsit ja keltaiset Bisgaardit. Näistä Crocsit ovat Fridan suosikit. Myös goretex-kenkiä löytyisi, mutta Frida tykkää saappaista siinä määrin, että mahtaakohan goretexeille olla käyttöä. Ei ainakaan keväällä ollut.


Kuvan hanskojen toimivuudesta käytännössä ei ole mtään käsitystä. Punaiset ovat Tähti-Jonathanin välikausihanskat, joiden vesipilari on 10000. Pinkit keskellä ovat Jonathanin Classic-välikausihanskat, joiden vesipilari on 5000. Siniset ovat Molon välikausihanskat. Kruunukuvioiset pinkit ovat kirpparilta ostetut fleecevuorilliset kurahanskat. Lisäksi on arsenaali pieniä villatumppuja.

Mitä sinne naulakkoon nyt siis kannattaisi viedä? Vedenpitäviä välikausivaatteita vai rehellisiä kuravaatteita? Mitä kestävät vesipilari 5000 hanskat?

perjantai 6. syyskuuta 2013

Pallomerenkäyntiä

Käväistiin sitten taas Helsingissä kääntymässä. Laiva oli Silja Serenade. Tykkään Helsinkiin matkustaessani valita Siljan ja Turkuun päin mennessä Viking Linen. Matka alkoi hyvin, kun ovella olivat vastassa Muumipeikko ja Pikku Myy, joka ojensi lapsille ohjelmalehtiset. Frida pyysi monta kertaa matkan aikana saada lukea lehteä, jonka Pikku Myy antoi. Sitten hän tutki lehteään tärkeänä.

Fridalle reissun parasta antia olivat Pikku Myyn lehden lisäksi pallomeret, liukumäet ja elämän ensimmäinen kasvomaalaus. Hän valitsi jäätelön kuvan poskeen. Paluumatkalla hän halusi jäätelön kuvan käteen. Niitä sitten tutkittiin monta kertaa peilistä.

Felix tykkäsi myös pallomerestä ja liukumäestä sekä potkumoposta ja junaradasta, jonka parissa hän leikki parikin tuntia yhteen menoon, kunnes oli välillä aika lähteä syömään. Muut leikkihuoneen vanhemmat ja isovanhemmat oikein ääneen ihmettelivät, miten voikin olla rauhallinen ja keskittynyt lapsi.

Tuolla leikkihuoneessa oli muuten tosi kylmä. Etenkin pallomeren lattia oli jäätävä. Reilusti paksummin vaatetta olisi saanut olla päällä.


Rattaamme (Mountain Buggy Duet) eivät mahtuneet hytin ovesta kuin taitettuna (tai ovesta kyllä, mutta Siljan hyttien oviaukon jälkeen tulee yleensä joku este, onkohan se nyt se peilipöytä), joten lainasin Siljalta rattaita. Kuulemma ne olisi saanut ottaa maihinkin. Kuten tavallista pyysin hyttiin myös matkasängyn ja sängynlaidan. Kävin infossa niitä kysymässä jo heti laivaan noustua. Ilmeisesti hyttiin oli jo valmiiksi tuotu yksi matkasänky, joten meidän tullessamme hyttiin siellä olikin niitä kaksi. Kaksi matkasänkyä, neljä vuodetta - ja molemmat lapset halusivat nukkua minun sängyssäni. Vasta paluumatkalla hoksasin, että saan alasängyt siirrettyä yhteen parisängyksi. Onneksi sentään edes tuolloin.

Pallokala Poksissa oli erittäin kätevää, että lapsille on siellä leikkinurkka, tv, dvd:itä ja vessa. Muuten olisi myyntipisteen järjestäminen ollut hyvin haastavaa. Jos joku miettii, mitä viedä sinne nyt myyntiin, niin kuulin 80 cm välikausihaalareita ja -housuja tiedusteltavan useampaan otteeseen. Omastakin loosista lähti heti 74/80 cm Molon kurahousut, vaikka niissä oli reikä polvessa. Toisaalta hinta oli euron, joten ehkä se sopi tuunaajan kukkarolle. Myös Pompdeluxin sukkahousuille näytti olevan kysyntää. Olen lisäksi kuullut, että myyntipisteestäni on lähtenyt Mini Rodinin bikerhaalari ja sulkapaita. Muuten minulle on vielä mysteeri, miten on mennyt ja saako paljon kantaa takaisin. Jännää. Mahtava juttu muuten etenkin näin ulkopaikkakuntalaiselle myyjälle, että myyntipaikan hintaan sisältyy järjestely. Siellä kävi eräskin myyjä loosillaan ja totesi, ettei siellä tarvitsekaan mitään tehdä, kun paikka oli pidetty kunnossa. On myös hauska seurata kirppiksen Facebook-sivulla kuvia eri myyntipaikoista. Myyjälle on hyvä, että mainostetaan, ja toisaalta myös ostajana on mielenkiintoista vahtia paikan tarjontaa.

Tapasin myös pari blogin lukijaa! Oli kiva, kun tulitte tervehtimään. Toivottavasti en vaikuttanut tylyltä tai mitään. Olin vain hämilläni. Teittekö löytöjä? Meille lähti parit kengät ja unipussi.

Piipahdin taas Tamineessakin. Se oli tällä kertaa reippaasti edellistä siistimpi, joten ehkä ensimmäisellä kerralla oli jokin siivouspäivä meneillään. Rattaat piti kyllä edelleen jättää ulos, joten tosi pikaiseksi piipahdukseksi jäi taas. Ulkona oli tuollainen samanlainen sininen Plaston mopo kuin kuvassa Felixillä oli laivalla. Mopo maksoi muistaakseni vain vitosen. Mietin sen ostamista, mutta sitten tuumin, että eihän Felix osaa sillä ajaa. Olemme monesti kokeilleet, ja aina hän on mennyt siihen keskelle syvennykseen istumaan polvet maassa. Sillä tyylillä ei pääse mihinkään. Paluumatkalla kokeilimme sitten vielä samanlaista mopoa laivalla, ja yllättäen tällä kertaa homma sujuikin. Ensi kerralla voisin siis ottaakin sen mopon, mutta epäilenpä, ettei sitä enää siellä sitten ole.

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Paluu Pallokalaan

Fridaa jäi harmittamaan, ettei viimeksi päässyt mukaan laivalle. Mies ei ole tänään eikä huomenna kotona, joten keksin, että nythän voisimme kolmisin lähteä käväisemään taas Helsingissä, niin lapsetkaan eivät edes huomaa isänsä olevan poissa, kun ovat niin kiireisiä pallomeressä. Yhdistän tähän reissuun sellaisen itseni yllättävän peliliikkeen, että pakkasin ison määrän pieneksi jääneitä vaatteita isoihin vakuumipusseihin, pakkasin rattaiden alle ja vien Pallokalaan viikoksi myyntiin. Minulla on siis loosi numero 27 maanantaista alkaen.

Mukana on hauskoja kuoseja mm. Bangbang Copenhagenilta, Polarn O. Pyretiltä, Småfolkilta sekä retroa mm. Metsolalta ja Tutalta.


Lisäksi muutama Mini Rodinikin ja ulkovaatteita syksyyn ja talveen, kuten kuvan kissasadetakit 86-92 cm.


Ulkovaatteista mukaan on pakattu myös Pompdeluxin 104 cm takki, jota ei varmaan tulisi käytettyä. Myös muuta Pompdeluxia on pakattu mukaan, eritoten 92 cm siistejä sukkahousuja.


Kuvassa niitä sukkahousuja ja muutama muu tyttömäinen juttu, kuten Mini Bodenin 92 cm neulemekko.

Koot ovat siis väliltä 50-104 cm, hinnat vauvanvaatteiden 50 sentistä  Pompdeluxin takin 45 euroon (saa nähdä, joudunko sen roudaamaan vielä takaisinkin, mutta kun se on uusi, niin en raaskinut suorilta kauheasti laskea hintaa), vaatteita on kengistä pipoihin ja tarvikkeita vilteistä hoitolaukkuihin, tytölle ja pojalle, ja merkkejä aasta Zetaan eli Aarrekidistä Zaraan. Käykää hakemassa ainakin osa, nimittäin minulla ei ole Helsingissä imuria, jolla saisi kotiinpalaavista vaatevakuumipusseista ilmat pois... Muistan tämän jälkikäteen joko hyvänä ideana tai sinä kertana, kun jäin tullin kynsiin.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...