perjantai 31. toukokuuta 2013

Rannalle-huppareissa

Frida tykkää yhä kukista yhtä paljon kuin viime kesänäkin. Felix on kranttu ruoan suhteen, mutta voikukat kyllä maistuisivat. Hän konttailee vauhdilla Fridan perässä, kun Frida lähtee juoksemaan ja huutaa: "Eeki ottaa Tiita niinni!"


Siirryimme voikukkaniityiltä ja leikkikentiltä vielä kauppakeskukseen, jonne mies tuli töistä vastaan, koska minulla oli siellä kampaamoaika. Viimeksi olin kampaajalla joskus 2010 tai 2011 ja nyt heti perään. Kyseessä ei ollut sen kummempi juttu kuin latvojen tasaus (15 cm latvoista pois), tai kampaaja kylläkin sai vapaat kädet, mutta siihen päädyttiin sen alle puolituntisen aikana, jonka siellä vietin. Plussaa oli siistin näköinen lopputulos sekä hiusten pesu aivan ihanassa hierovassa tuolissa jalat ylhäällä. Pesun aikana ehdin jo ajatella, että tuolin vuoksi tästä tuleekin vakiopaikkani, mutta ei. Pesun jälkeen kampaaja repi hiuksiani harjalla niin, että nyki päätäni rajusti taakse ja sivulle. Hän perusteli kovakoraisuutta sillä, että minulla on niin pitkät hiukset. Siinä varmaan syy siihenkin, miksi paikasta piti lähteä hiukset vielä märkinä. 350 kruunulla eli päälle 40 eurolla olisin toivonut joko hellempikätisyyttä tai pidempää föönausta tai mielellään molempia. Haussa on siis Tukholmasta kiireettömämpi kampaaja, jolla on samanlainen hierova tuoli, tai muuten joudun leikkaamaan itse.

Tähän kuuluisi nyt ennen ja jälkeen -kuvat, tai ainakin se lopputulos, mutta ei minulla nyt ole sellaisia. Sen sijaan sain näpättyä hauskan kuvan lapsista. Hupparit ovat Aarrekidin Rannalle-kuosia. Rannalle jos täällä näillä ilmoilla lähtisi, niin huppari olisi kyllä hyvä pukea päälle. Samanlaisia helteitä kuin Suomessa ei täällä vielä ole.


tiistai 28. toukokuuta 2013

Tähtityttö

Mies askarteli Fridalle naamion. Naamio oli menestys, ja Frida peilaili hilpeänä uutta ilmettään vessan peilistä isänsä harteilla.

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Äitienpäivän hengähdystauko

Frida (2 v 10 kk) tuli kylvystä ja juoksi suoraan vaatekaapille:

- Tiita aatteet pääl! Navel aakyy. Tissit aakyy. Mamma aata snöre! Ei Tiita aata snöre. Mamma kukka-aata. Ei Tiita kukka-aata. (Fridalle vaatteet päälle. Napa näkyy. Tissit näkyy. Mammalla on naru paidassa. Fridalla ei ole narua paidassa. Mammalla on kukkapaita. Fridalla ei ole kukkapaitaa.)
Minä: - Haluatko kukkapaidan?
Frida: - Aappa hyppii ääky aata! (Apina hyppii sängyssä -paita.)
Minä: - Ei meillä ole mitään apinapaitaa.
Frida: - MISSÄ ON? Missä on Tiita aappa-aata?

Saa vihjata, jos tietää, mistä löytäisin kivan paidan, jossa apina hyppii sängyssä! Fridalle kelpasi onneksi tiikeripaita, etenkin kun pikkuveljelläkin oli sama tiikeri haalarin selässä. Sitten lapset ja mies lähtivät äitienpäivän kunniaksi (Ruotsissa toukokuun viimeinen sunnuntai) mummolaan tervehtimään anoppia. Minä sain äitienpäivälahjaksi omaa aikaa, joka onkin tarpeen miehen työmatkan jälkeen.

"Tiita hålla pyy (= paraply). Nej tatten i hår."
(= Frida pitelee sateenvarjoa. Ei vettä hiuksiin.)
Frida vie toistuvasti Bugaboon aurinkovarjon rattaista.
Pipo Mini Rodini 54/56; softshell-takki Molo 104 cm
Punaiset farkut PO.P 98 cm; saappaat ByKier. 

Olipa jännä huomata, että kuusi päivää yksin lasten kanssa ei olekaan sama kuin kuusi kertaa yksi normaali päivä yksin lasten kanssa, kun mies normaalistikin tulee melko myöhään töistä kotiin. Kyse ei edes ollut mistään omasta kisaväsymyksestä, vaikka sekin tietysti iski, vaan lapsista tuli vähän hysteerisiä. Frida sentään ymmärsi, että pappa tulee vielä takaisin, mutta Felix oli tosi itkuinen. Asiaa ei auttanut Felixin saamat rokotukset, joiden takia hän oli myös kuumeessa pari päivää. Molemmat roikkuivat kirjaimellisesti jalassa kiinni, ja aina vähintään yhtä piti kantaa sylissä. Kun istuin, molemmat halusivat syliin, myös esimerkiksi ruokailun ja vessassa käynnin yhteydessä. Felixin ruokahalukin katosi. Hän myös lakkasi sanomasta "pappa", vaikka yritinkin saada häntä toistamaan perässä. Nyt tänä aamuna saatiin taas kuulla häneltä: "Mamma! Pappa!" Miehen palattua kotiin menin vaahtokylpyyn ja ajattelin siellä, että en muuten ole lähdössä lähiaikoina lasten kanssa kolmisin minnekään reissuun, vaikka olenkin harkinnut, että voisi käydä vaikka Suomessa sukuloimassa.

Hauskaa meillä myös onneksi oli. Bussissakin kommentoitiin, että kylläpä sinulla on iloiset lapset. Ulkoillessa oli leppoisampaa kuin kotona. Kotityöt sun muut jäivät kyllä kovasta yrityksestä huolimatta pahasti rästiin.

Iloiset lapset rattaissa.
(Felixin froteehaalari Mini Rodini 80/86, Fridan keltainen Pico-takki Mini Rodini 104/110. Fridan limeviltti Plastisock - kyllä, Plastisockilla on noita ihania sitruksia ja kirsikoita myös viltteinä, vaan ei ole ihan helppo löytää.)

Vasemmalta: "Pappa ellikotta" eli pappa lentokoneessa. Olemme käyneet heittämässä kiviä veteen sekä puhaltamassa hahtuvapalloja. (Uuna-akki eli sitruunatakki Bobo Choses, farkut PO.P, Felixin collegehaalari Mini Rodini.)

Kukallinen collegemekko Småfolk; yläkuvan fleece ja farkut Pompdelux, kengät Livie & Luca, Felixin haalari Mini Rodini; liukumäkikuvassa hattu Metsola, paita Mini Rodini, farkut PO.P, kengät Reima, sukat Pompdelux.

Sisällä hauskin leikki on ollut taaperokärryllä kyydittäminen. Vuorollaan toinen työntää ja toinen on kyydissä ja molemmat kikattavat. (Paita ja housut Mini Rodini 80/86, mekko Plastisock 98/104.)

maanantai 20. toukokuuta 2013

Kyllä pappa hoitaa

Frida (2 v 10 kk): - Aijai, öga (silmät)! Missä on aurinkolasit?
Minä: - Minä en tiedä, missä aurinkolasit on.
Frida: - Soffan ajja.
Minä: - Onko aurinkolasit sohvan alla? Voi olla, mutta enpä usko.
Frida: - Pappa uskoo.

Frida, pappa ja aurinkolasit.
(Hattu Metsola, neuletakki ja paita Pompdelux,
leggingsit Lindex, tennarit Reima.)

Minä: - Puetaanko sulle tiikerialushousut?
Frida: - Ei! Tissiliivit!
Minä: - Ai tissiliivit? Öö... ei meillä ole sun kokoisia tissiliivejä.
Frida: - Pappa ostaa!

Mies lähtee tänään työmatkalle melkein viikoksi. Hyvitykseksi painelin eilen elokuviin katsomaan Kultahatun (mielestäni teki alkuperäisteokselle oikeutta) ja mies vei lapset pienelle juna-ajelulle ja seikkailemaan eli Saltsjöbananilla Saltsjöbadeniin kävelylle ja leikkimään. Löytyi kivoja juttuja, mm. iso ankka, liukumäki ja vettä, jonne heittää kiviä. Ei siinä sen kummempia tarvita. Heti herättyään Frida huudahti: "Åka tåg, roligt!" Kun hän huomasi, että vieressä olinkin minä eikä pappa, hän avuliaasti käänsi: "Uunan (junan) kyytii!"

(Huppari Mini Rodini 92/98, housupuku Pompdeluxin Elisabeth 98 cm, keltainen takki Mini Rodini 92/98,  tennarit Reima, koko 25, Felixin froteehaalari Mini Rodini 80/86.)

Paluumatkalla Frida nukahti junassa rattaisiin. Mies opetti sillä välin Felixille tapakasvatusta. Ohessa video - toivottavasti toimii, sillä en ole aiemmin kokeillut videon lisäämistä.

video

lauantai 18. toukokuuta 2013

Vacanze Italiane, osa 1: Synkät lähtöasetelmat


Hei taas! Olemme nyt palanneet 1,5 viikon Italian-matkaltamme Toscanasta ja Liguriasta.

Reissu sujui oikein mukavasti, vaikka näytti jo siltä, ettemme pääsisi matkaan ollenkaan ainakaan koko porukka. Lähtöä edeltävänä iltana väittelimme miehen kanssa sairaalan päivystyksessä, kumpi lähtee matkaan ja kumpi jää hoitamaan sairasta tytärtä kotiin. Minun mielestäni miehen olisi pitänyt olla se lähtijä, koska matkatovereina olivat hänen siskonsa. Miehen mielestä minun ja Felixin olisi kuulunut lähteä, koska hän on parempi käyttämään lääkeruiskua, jolla mahataudin uuvuttamaa Fridaa ruokittiin. Lääkäri arvioi sitten, ettei lähdölle ole estettä, kunhan Frida lopettaisi oksentelun ja saataisiin juomaan ja kunhan pysyttelisimme sivilisaation parissa. Fridan arvoissa ei näet ollut mitään vikaa. Onneksi Frida oli seuraavana aamuna selvästi paremmassa kunnossa ja tokeni nopeasti suorastaan elämänsä kuntoon. Hän saavutti reissun aikana sellaisen ruokahalun, jota hänellä ei ole ollut koskaan aiemmin ja joka onneksi yhä jatkuu. Hän haluaa maistaa uusia juttuja, syö lautasensa tyhjäksi ja jopa pyytää lisää. Hän syö nykyään aamupalallakin enemmän kuin aiemmin koko päivän aikana, jolloin päivän syömiset saattoivat käsittää hapankorpun, vähän jogurttia ja puolikkaan omenan.

Felix lähti hilpeänä matkaan. 1,5 tuntia bussissa matkalla lentokentälle on pitkä aika viihdyttää kiemurtelevaa 1-vuotiasta, mutta mies ja poika jaksoivat pitkään repiä hupia eväsleipien kääreestä. Tässä kuvia leikistä nimeltä Ihmisroskis. Tähdennän nyt vielä, että kyse on yhdestä ja samasta kääreestä, eli mies ei matkan aikana nähdäkseni syönyt yhtään roskaa. Itse sain kunnian hoitaa paluumatkan, mutta valitsin viihteeksi perinteisemmät tuiki tuiki tähtöset ja hämä-hämähäkit.


Ensimmäisenä yönä Italiassa vieressäni nukkuva Felix oli kovin levoton ja huonotuulinen. Aamulla hän nousi istumaan, hymyili minulle ja oksensi päälleni. Luulin Fridan saaneen tautinsa Felixiltä, mutta ilmeisesti siis ei, tai sitten aloitettiin kierros uudestaan. Felix siis sairasti muutaman päivän reissun alusta. Onneksi hän ei joutunut kovin kurjaan kuntoon, vaikka surkeana olikin, ja onneksi hän näytti voivan parhaiten rattaissa nukkumassa, eli ei tarvinnut sulkeutua sisätiloihin. Onneksi vuokraamassamme asunnossa oli sekä pesukone että kuivausrumpu. Onneksi minä tai mies emme sairastuneet eivätkä muutkaan seurueen jäsenet, joista yksi oli pahaksi onneksi oksennusfoobikko. Onneksi terveitä päiviä riitti matkan aikana enemmän kuin sairaita.

Ajattelin kirjoittaa aika kattavasti matkan suunnittelusta ja toteutumisesta. Tämä oli ensimmäinen ulkomaanreissumme lasten kanssa, jos ei lasketa matkoja Suomeen. Jännitti, miten sujuu, ja käytin itse paljon aikaa etukäteen etsien tietoa milloin mistäkin. Ehkä jollekulle voi olla meidän kokemuksistamme apua oman matkansa suunnittelussa. En nyt ehdi tämän enempää kirjoittamaan tällä kertaa, mutta toivottavasti pian lisää.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...