lauantai 29. syyskuuta 2012

Syyspäivä Nyckelvikenissä

Tänään minä, mies, Frida, Felix ja appi kävimme muutaman tunnin kävelyllä viereisellä Nyckelvikenin luonnonsuojelualueella. Olikin oikein hyvä sää. Emme olleet aikoihin käyneet siellä, joten meistä oli hassua, miten Frida heti osasi edellä suunnistaa oikeaa reittiä. Frida muisti myös, mistä löytää kiviä ja mistä puro, jonne niitä kiviä heittää.


Kas tässä! Lähimetsä!


Metsäkävelyn jälkeen löytyi taas kartano eläimineen, puutarhoineen ja leikkipaikkoineen. Moni lapsiperhe oli tullut paikalle grillaamaan ja syömään eväitä.

Frida peruuttaa traktorilla.

Istuimme tanssilavalle syömään. Voileivät ja hedelmät unohtuivat, kun Frida iski silmänsä pullapussiin.

Neulelippis - The North Face, Huutiksesta
Flanellinen vuorillinen takki - Mini Rodini, 92/98, Traderasta
Luottofarkut - Pompdelux, 92 cm
Saappaat - Tretorn, koko 23, serkkupojalta lainassa

Eväiden nauttimisen jälkeen seurasi juoksemista tanssilavan ympäri.



keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Värikkäitä syyspäiviä

Bussissa matkalla leikkipuistoon. 

Felixin syksyn ulkovaatteisiin kuuluu mm. Småfolkin käännettävä vanuhaalari. Toinen puoli on omppuinen ja punainen, toisella puolella taas on jännä violetti maisemakuosi eläimineen. Koko on 74 cm, ja lahkeissa ja hihoissa on reilusti kääntövaraa. Ei haittaa lainkaan.

Toppatossut ja pipo - Mini Rodini
Turvavyö - puoliksi kiinni

Puistossa joku pieni poika repi Fridalta sangon kädestä, niin että käteen sattui. Frida itki ja toisteli, että "Tiita vill gå nu tatta" eli Frida haluaa nyt lähteä rattailla. Olikin hyvä aika lähteä, koska meillä oli pian Slussenilla sovittu tapaaminen. Fridakin rauhoittui matkalla, ja lintuja katsellessa oli jo hauskaa.

Hattu - Metsola, 2-3 v.
Takki - Metsola, 104 cm
Vakosamettilappuhaalarit - Tutta, 80 cm
Saappaat - Tretorn, 23

Fridalla on syystakkina Huutiksesta nyppyisenä ja sen myötä tyydyttäväkuntoisena ostettu Metsolan farkunvärinen topattu takki. Ostin Åhlensilta OBH Nordican nypynpoistajan, jonka käsittelyn jälkeen takki oli kuin uusi. Taikuutta! Kuvan asussa reilu mitoitus kohtaa niukan: Tutan lappuhaalarit ovat kokoa 80 cm ja Metsolan takki 104 cm vaan ei ole liian iso, vaikka kuvassa istuessa onkin Herra 47 -profiili.

Kenet tapasimme Slussenilla? Tukholmalaisen Tradera-myyjän, joka myi minulle Mini Rodinin Udine-farkkuhaalarin kokoa 68/74 cm. Mitoituksista kun oli jo puhe, niin Udine-haalari on melkoisesti reilumpi kuin saman merkin safarihaalari, vaikka molemmat ovat ohuita välikausihaalareita. Sopii minulle, koska safarihaalari on käytössä nyt ja farkkuisen voi pukea sitten keväällä. Verratkaapa:


Molemmat siis 68/74 cm.
Hartiat ovat vastakkain.

Lahkeet ja haarus.

Hiha.

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Serkukset fammulassa

Kävimme perjantaina kyläilemässä farmorin luona. Samaan aikaan siellä olivat myös lasten serkut käymässä. Serkku-sanahan on ruotsiksi vähän kiusallinen, kun langon perhe kutsuu lapsiamme nimillä kusinen Frida ja kusinen Felix, vaikka molemmilla on puhtaat vaipat ja vaatteet. Muuten ovat kyllä mukavia ihmisiä.

Nelivuotiaalla serkkupojalla on vauvasisko, joten hän asettui heti leikittämään Felixiä kokenein ottein. Felixiä nauratti, kun serkku lastasi sitterin täyteen erilaisia leluja.


Felixiä kolme kuukautta vanhempi serkkutyttö oli Felixistä kovin kiinnostunut. Tytön äiti selitti tytön pitävän vaaleanpunaisista asioista eli siksi myös Metsolan pinkkiin velourasuun (68 cm) puetusta Felixistä. Felix on nyt ottanut mitoiltaan serkkutytön kiinni ja mennyt vähän ohikin. Serkkutyttö taas on niin menevä tapaus, että kahdeksankuukautisena kävelee tukia pitkin. Hassun näköistä, kun tuollainen vähän pienempi menee kovaa vauhtia ja meidän vauva lötköttää vieressä. Voisinkin lainata serkkutyttöä, istuttaa Felixin kaveriksi rattaisiin ja vastata kaikille, että joo, on ne kaksoset.


Olen kuullut laihdutusvinkiksi, että syö peilin edessä, niin syöt hillitymmin. Frida olisi kuitenkin voinut vetää vaikka paketillisen Marie-keksejä samalla peilaillen.

Tunika - Next, 86 cm
Sukkikset - Pompdelux 86 cm, liian pienet, huomasin
Housut - kuivumassa (kastuivat märällä penkillä)

Tänäänkin Frida kävi farmorin luona, tällä kertaa isänsä kanssa. Molemmat kävivät hiustenleikkuussa, farmor kun on ammatiltaan parturi-kampaaja. Luksusta, kun ei tarvitse vaivata päätään sillä, mitä taaperon hiusten kanssa tekee.

torstai 20. syyskuuta 2012

Syyssafari

Ostin kesällä fb-ryhmästä Felixille Mini Rodinin safarikuosisen välikausihaalarin 68/74 cm ja alesta molemmille safaritakit. Fridalla on nyt käytössä koko 92/98 cm hihat kertaalleen taitettuna, ja Felixille on varattu kevääksi kokoa pienempi. Päivän kuvista näkyy, että Fridalta vilkkuu välillä ranteet, joten ehkäpä olisi syytä kääntää hihat takaisin. Olen ostoksiini tosi tyytyväinen. Haalarissa ja takeissa on ylellisen kullanvärisiä yksityiskohtia ja hauskoja pieniä eläinkuvioita. Itsellenikin kelpaisi samanlainen takki, joka on samalla sekä tyylikäs että lystikäs.

Näin myös erityistä vaivaa löytääkseni haalariin sopivat safaritossut (nettikaupan alesta) sekä kirahvipipot (Felixille outletista 50 kruunulla ja Fridalle fb-ryhmästä). Nyt ei toistu viime talven tilanne, jossa samat ruskeat hanskat puettiin asuun kuin asuun.

68/74 cm kokoinen haalari 68-senttisellä Felixillä.

Frida voivottelee nähdessään ulkona puista tippuvat lehdet. "Å nej!" Itsellä kesän ystävänä samat fiilikset. Frida vaati, että laitan lehdet takaisin puuhun.


"Puua!" Lehdet takaisin puuhun!

Frida ei halunnut jäädä yhteenkään leikkipuistoon, joten kävelimme kauppaan, kun siellä muutenkin oli tarkoitus käydä. Frida huuteli kaikille ja kaikelle näkemälleen: "Hei hei, tootoo (= auto)! Hei hei, katten! Hei hei!" Vastaantulijoita hän lisäksi kehui kommentoimalla joko hiuksia ("fint hår") tai kenkiä ("fina skor").

"Fina skor!"
Kengät Vincent, housut ja sukkikset Pompdelux.

Ei hyvästi vaan näkemiin, Mini Rodinin outlet

Moni tulee blogiini hakien ohjeita, miten löytää Mini Rodinin outletiin. Nyt kuulin, että outlet on yhtäkkiä suljettu siihen asti, kunnes löytävät uudet paremmat tilat. Sinne ei siis nyt kannata Tukholman-reissullaan suunnistaa. Toivottavasti löytävät tilat pian ja mieluiten tietysti tästä naapurustostani, jossa on tietääkseni monenlaisia toimitiloja vapaana.

Hinnat outletissa olivat todellakin kohtuulliset: talvihaalarit 500 kruunua, takit 400 kruunua, sukat, alushousut, sortseja, pipoja ja saappaita 20 kruunua... Talvihaalarit ja -takit saivat roikkua rekeissään rauhassa koko kesän, ja sitten yhtenä viikonloppuna ne menivät kaikki hujauksessa. Meillä oli talvivaatteita tarpeeksi jo ennen outletiin löytämistä, joten ajattelin, että ehkäpä sitten ensi vuonna. Parempi siis, etteivät kuhnaile uusien tilojen hankkimisessa.

Molempien lasten verkkapuvut ostin outletista 100 kruunua kappale.

Tällä hetkellä on käytössä myös vuorillinen froteehaalari, joka maksoi 200 kruunua.

Ihana keltabeigeraidallinen haalari 56/62 oli myös outletista 100 kruunulla.

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Punainen ruudullinen villakangastakki

Mini Rodinin uusimman kauden kobrat kammottavat minua, eivätkä jänikset tai minttupohjaiset pandat juuri kiinnosta. Sen sijaan punaruudullinen villakangastakki ja -haalari houkuttivat, vaikka niille ei meillä olisi niin tarvettakaan eivätkä ne mahdu budjettiin.



Takinhinku rauhoittui, kun löysin käytettynä samanhenkisen mutta tyttömäisemmän Twinklen villakangastakin, joka miellyttää ehkä jopa enemmän kuin Mini Rodinin. Koko on 86 cm, mutta uskalsin ostaa takin pienestä kokomerkinnästä huolimatta, koska meillä on samalta merkiltä samankokoinen mekko, joka on yhä liian iso.


Onnenpäiviä

Pahoittelen verkkaista päivitystahtia. Ei ole jäänyt sopivia vapaita hetkiä bloggaamiseen. Päivisin minä ja lapset olemme milloin puistossa, milloin farmorin luona kylässä tai kavereita tapaamassa. Öisin Felix herättää minut varmaan pari kertaa tunnissa ja Frida 2-4 kertaa yössä, joten en jaksa iltaisinkaan kirjoittaa, vaan yritän mennä ajoissa nukkumaan. Tehdään nyt poikkeus.

Mini Rodinin norsucollegehaalarin kävin noutamassa hiljattain naapurustosta eräältä vakkarimyyjältäni, jonka löysin joskus Blocketista. Koko on 80/86 ja on hyvänkokoinen n. 90-senttiselle Fridalle, paitsi huppu ei yllä päähän kunnolla. Haalari on niin mukava, pehmeä, lämmin ja helppokäyttöinen, että se on ollut viime päivinä ahkerasti yllä. Niinpä harmittaa, kun varmaan univelalla keskittymiseni sotkeneena onnistuin epähuomiossa värjäämään sen pesussa housuillani vihertäväksi. Toisen pesun jälkeen väri on nyt pikemminkin vähän tummemman harmaa, ei onneksi enää niinkään vihreä paitsi vuorista.


Pikkuveljelle norsukylpylelu.
Felixin body - Mini Rodini (68/74)

Felix nukkuu välillä päiväunia ja joskus alkuyön pinnasängyssään, jossa on Lullabubin tärisevät keinujalat (myös Felixin kanssa ovat olleet kätevät). Nyt Frida on löytänyt pinnasängyn rentoutumispaikakseen. Hän laittaa sängyn tärisemään, heittää kirjan ja tyynyn sinne ja kiipeää sinne joko rauhallisesti lukemaan tai sitten keinuttamaan sänkyä. En tiedä, pääseekö itse sieltä pois, koska olen aina tullut hätiin nostamaan Fridan sängystä.



Felix on nyt viisi kuukautta vanha.
Froteepuku - Metsola 68 cm

Farmorin luona Fridan suosikkilelu on parkkitalo autoineen.

Tämä Felixin harmaa body koki sittemmin saman kohtalokkaan viherpesun kuin norsuhaalari.
Punainen ribbihaalari - Mini Rodini, 80/86
Felixin autokuvioinen setti - PO.P, 68 cm

Frida on kuullut siinä määrin kehuja kiharoistaan, että hän kutsuu hiuksia sanoilla "fint hår". Ei siis pelkkä "hår" (saati "hiukset") vaan nimenomaan "fint hår", hienot hiukset. Onneksi tasapuolisuuden nimissä Fridan mukaan myös minulla ja Felixillä on fint hår. Minulla siis on yli vuoden ikäinen tumma juurikasvu ja melkein korvan taakse ulottuva otsatukka (käytännössä siis sivutukka), ja Felixillä nyt ei ole hiuksia juurikaan.

Froteinen vuorillinen ulkoilupuku - Mini Rodini, 80/86 cm

Humlegårdenin leikkipuistossakin olemme taas käyneet.
Sadevarusteet - Molo, takki 74/80 ja housut 86/92
Hattu - Metsola, koko 2-3 v.

Edellisessä kuvassa on jalassa Vincentin mustat välikausigoret. Ostin ne uutena kaupasta viime talvena. Ne ovat koko ajan haisseet häiritsevän voimakkaasti valkosipulimakkaralta, vaikka olivat käytössä jo keväällä. Voiko hajun saada jotenkin pois? Muuten kengissä ei ole valittamista. Meillä on kengät niin usein kateissa, että voihan voimakas haju olla hyväkin asia, jos auttavat kenkien löytymisessä.

Frida on viime aikoina ryhtynyt matkimaan laululeikkejä kuten Hämä-hämä-häkki ja Kas metsämökin ikkuna ym. vastaavat ruotsiksi. Maailman söpöintä! Harmi, että melkein kaikki laululeikeistä ottamani kuvat ovat epäselviä. Tässä pari selvintä laulusta I ett hus vid skogens slut.




Lopuksi vielä huima uutinen: minä ja Felix sitten voitimme sen grillausaiheisen valokuvakisan! Pääpalkinto on vuoden ruoat eli 60 000 kruunun (noin 7000 euron) lahjakortti ruokakauppaan. Huh huh, nimittäin ihan mielettömät fiilikset! Kiva pystyä itsekin osallistumaan rahallisesti perheen elatukseen, vaikka minulta ei sellaista tässä taloudessa edellytetäkään. Lahjakortti toimitetaan ilmeisesti tällä viikolla. Hetken iski epävarmuus, kun puhelimessa puhuttiin palkinnon toimittamisesta, ja piti vielä varmistaa, että kyseessähän on siis varmasti lahjakortti eikä 60 000 kruunulla riisiä ja papusäilykkeitä meidän pikku kaksiomme nurkkiin. Kuulin voitosta torstaina. Nyt kun vaikka huonosti nukutun yön jälkeen marisuttaa, mies kysyy, tuoltako kuulostaa joku, joka on juuri voittanut 60 000 kruunua. Piristää muuten kummasti! 

Tässä vielä voittanut otos. Kiitos kuvaa äänestäneille! Voisin keksiä blogiin jotain kivaa vielä kiitokseksi, vaikkapa pienen arvonnan.

perjantai 14. syyskuuta 2012

Kokemuksia Mountain Buggy Dueteista

Useampi on kommentoinut ja kysynyt käyttökokemuksia uusista Mountain Buggy Duet -tuplarattaistamme. Ei ihme, sillä tuplarattaita löytyy jos jonkinmoisia eikä niin kallista ja tarpeellista ostosta viitsi tehdä ihan sokkona. Itsekin haeskelin netistä kommentteja ennen lopullista ostopäätöstä, eikä ollut ihan helppoa niitä löytää.

Rattaat ovat nyt olleet käytössä muistaakseni 1,5 kuukautta. Kelit ovat olleet kesäiset, eli lumesta ei vielä ole kokemusta eikä siitä, miten talvitamineisiin topatut lapset mahtuvat istuimiin. Mountain Buggy Duetithan ovat markkinoiden kapeimmat vierekkäin istuttavat rattaat, vaivaiset 63 cm leveät. Vertaa: nykyiset yhden istuttavat yhdistelmämme Teutonia Mistral S:t 62 cm, suositut päällekäin istuttavat Phil & Teds Vervet 66 cm, peräkkäin istuttavat City Selectit 65 cm ja himotut vierekkäin istuttavat Bugaboo Donkeyt 74 cm. Duetit näyttävät esimerkiksi noita Teutonian perusrattaita leveämmiltä, mutta se on illuusio: muissa rattaissa levein kohta on renkaat, kun taas Dueteissa renkaat ovat rungon alla. Istuimia on epäilty liian kapeiksi, mutta ne ovat itse asiassa suunnilleen samanlevyiset kuin monissa muissakin rattaissa, n. 28-30 cm. Painoraja rattaissa on 36 kiloa, eli sikälikin rattaiden luvataan menevän pitkään.


Pienen kokonsa ansiosta nämä rattaat ovatkin mahtuneet hyvin busseihin, hisseihin ja lähikaupan kapeisiin hyllyväleihin. Mies menee niillä liukuportaatkin. (Itse en uskaltaudu liukuportaisiin minkäänlaisilla rattailla. Mies näköjään hoitaa homman kuitenkin hallitusti ja on alaspäinkin mennessä alempana kuin rattaat.)


Meillä ei ole autoa, joten emme yleensä laita rattaita kokoon. Viime viikonloppuna saimme kuitenkin ylläriautokyydin. Rattaat menivät kokoon helposti kahta nappia painamalla (tai vetämällä tai vääntämällä, en katsonut niin tarkkaan) ja mahtuivat hyvin perushenkilöauton (joo, en tunne merkkejä, mutta se oli pieni ja sininen) takakonttiin.

Rattaat ovat myös kevyet ja helposti ohjattavat. Niitä on testattu mm. mäkisessä maastossa metsäteillä, hiekkarannalla ja Gamla stanin töyssyisillä mukulakivikaduilla.

Rantsussa.

Työntöaisan korkeus on säädettävä, mikä on näppärää bussissakin, kun aisan taittamisella saa hieman lisää tilaa. Aisaan saa hyvin roikkumaan hoitolaukun ja myös olkalaukkuni.

Sopii erimittaisille työntäjille.

Ratasosien tilalle saa laitettua myös turvaistuimet sekä vauvankopat. Tällöin lapsen saa myös kasvot työntäjään päin. Miinuksena rattaissa on siis se, että ratasosia ei saa kuin kasvot menosuuntaan. Aika surku oli laittaa vauvaa rattaisiin ilman kunnon näköyhteyttä, kun emme halunneet hankkia koppaa vain pariksi kesäkuukaudeksi nopeasti kasvavalle kolmikuiselle vauvalle. Onneksi kuomuissa on hyvät kurkistusluukut, joista voi tarkistaa, mikä rattaissa on meininki. Luukut saa myös helposti suljettua, jos ei halua auringon paistavan rattaisiin.

Istuimet saa portaattomasti säädettyä pystyyn ja makuuasentoon kiristettävillä hihnoilla. Ensireaktioni kiristyssysteemiin oli pettymys, mutta se on oikeastaan ihan hyvä: säätö on tosiaan portaaton eikä pidä mitään kolinaa tai naksunaa. Toisaalta istuimen sisemmäistä hihnaa on hankala kiristää, jos istuimessa on taapero ja toisella puolella on makuuasennossa vauva. En ole kuitenkaan huomannut, että istuin jäisi erityisen vinoon.

Kuomut suojaavat aika hyvin, mutta eivät makuuasentoon asti. Olen tällöin viritellyt eteen huivia, vilttiä tai vastaavaa. Pitänee vielä keksiä joku esteettisempi ratkaisu. Jos jollain on meille sopivaa vilttiä, niin voin maksaa rahaa tai erilaisia vaihtareita vaikka Mini Rodinin bodeista PO.P:in joutsenmekkoon ym.


Tuo metallinen etuosa on muuten sikäli pieni miinus, että se häikäisee kirkkaalla auringonpaisteella vastaantulevia silmiin.


Turvavaljaat näissä rattaissa ovat mainiot. Eivät mitkään pikkulirut, joista voi luikerrella pois ja lähteä karkuun, kuten meillä on muissa rattaissa ollut ongelmana. Frida ei ole kertaakaan kovasta yrityksestä huolimatta saanut jalkojaan vapaiksi valjaista. Valjaiden korkeuden säätö on myös kätevä. Selkänojassa kulkee valjaille kaksi uraa. Valjaiden korkeutta säädetään portaattomasti kääntämällä urassa kulkevaa namiskaa, valitsemalla sopiva korkeus ja lukitsemalla korkeus kääntämällä namiska taas vaakasuoraan. Ei siis tarvita lainkaan tuskanhikeä, vaan turvavöitä voi säätää helposti myös lapsen jo ollessa rattaissa vöissä.

Testasin vöihin myös Elodien lämpöpussia. Sopii hyvin.

Jossain arviossa annettiin miinusta siitä, että tavaratilaa on vaikeaa käyttää. Minusta näissä rattaissa on kuitenkin hyvin tilaa tavaroille (tämä oli miehelleni tärkeä kriteeri rattaiden valinnassa) ja niiden tavoitettavuus on lisäksi helpoimmasta päästä. Etenkin Frida saa hyvin lastattua huomaamatta rattaisiin soraa, keppejä, leluja ja kirjoja. Rattaissa tulee vakiovarusteena mukana myös mukiteline.

Ainut murheenkryyni on ollut jarrut. Rattaissa on hyvin pitävät jalkajarrut eli ei lähde bussissa kaarteessa luisumaan. Pisteet siitä. Jarruihin ei ole kuitenkaan helpointa osua. Pitää saada jalalla taitettua alas jompikumpi pienistä pystysuorista lipareista. Laitan kuvan.

Siis nuo punaiset pitäisi taittaa alas. Helpointa ilman kenkiä.

Tilanne oli aiemmin nykyistä kurjempi, kun jarrut jäivät alvariinsa jumiin. Kerran meinasin jäädä Felixin kanssa metroon miehen ja Fridan poistuttua jo asemalle, kun en saanut lukitusta auki. Sain sitten jäätyä pois nostamalla rattaiden peräpäätä ja työnnettyä rattaat eturenkaillaan ulos. Ärsytti kyllä. Jarrujen öljyäminen saranaöljyllä teki onneksi ihmeitä, eikä jarrujen toimivuudessa ole sen jälkeen ollut valittamista. Paitsi tuo suunnittelu. Onneksi jarrut ovat punaiset, niin ainakin näkee, mihin pitää osua.

Dueteja saa tällä hetkellä kahdessa eri värissä: mustina (flint) ja punamustina kuten meillä (chilli).

Chilli.

Jarruhankaluuksista huolimatta olemme olleet erittäin tyytyväisiä valintaamme. Lisää raporttia talven tultua: miten menevät lumessa (täällä tosin ei paljon lunta talvisin näy), miten talvihaalareissa mahtuu istuimiin ja miten talvisaappaissa saa käytettyä jarrua.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...