perjantai 18. heinäkuuta 2014

Testi: kestovärinkerääjäliina vs. froteepyyhe

Olen jo pitkään käyttänyt värinkerääjäliinoja ehkäisemässä pyykin värjääntymistä, kun pesen esimerkiksi sellaisia vaatteita, joissa on samassa vaatteessa sekä valkoista että värillistä tai mustaa. Siirryin kertakäyttöisistä liinoista kestovärinkerääjäliinoihin, kun sellaisia tuli vastaan. Kestoliinoja voi pakkauksen mukaan käyttää noin 30 pesua. En ole törmännyt niihin täällä Ruotsissa, joten ne kuuluvat ostoslistalleni Suomessa käydessäni.

Värinkerääjäliinat ovat toimineet mielestäni hyvin, mutta etenkin kestoliinojen ostamisen hankaluuden takia - ei niitä Suomestakaan joka kaupasta löydy - tulin miettineeksi, mitä eroa on 100% puuvillafroteisella kestoliinalla ja 100% puuvillafroteisella pesulapulla, paitsi että ensiksi mainittu maksaa noin kuusi euroa ja toinen euron, ja tietty se, että ensimmäinen täytyy hakea Suomesta Citymarketista, kun taas toista myydään joka paikassa. Päätin siis testata asiaa.

Ostin siis Dr. Beckmannin kestovärinkerääjäliinan (nimeltään "Dr. Beckmannin värin- ja liankerääjä kestokäyttöliina"), jota yleensäkin käytän, sekä tavallisen pienen froteisen pesulapun (merkki Goal). Molemmat olivat pieniä, valkoisia ja materiaaliltaan 100% puuvillafroteeta. Siskoni ja mieheni hypoteesi oli, että molemmat imevät pesussa saman verran väriä. Ensimmäisessä kuvassa molemmat froteelaput ovat uusia.



Tulos yhden pesun jälkeen, kun koneessa oli punaisia vaatteita ja liinavaatteita:


Dr. Beckmannin värinkerääjäliina oli siis muuttunut selvästi pinkiksi, kun taas froteinen pesulappu oli edelleen puhtaanvalkoinen.

Olen sittemmin lähes kahden kuukauden aikana pessyt laput samoissa koneellisissa monta monituista kertaa. Dr. Beckmannin lapulla on varmaan tullut pakkauksen ilmoittama maksimimäärä täyteen, mutta minkäs teet, kun en löydä täältä Ruotsista samoja (niitä kertakäyttöisiä löytyy kyllä). Testini kertoo ainakin minulle, etten aio korvata tätä käyttämääni liinaa tavallisella froteepyyhkeellä. Kas tässä lähemmäs kahden kuukauden käytön jälkeen:


Dr. Beckmannin liina on tumma violetinharmaa. Tämä liina vaikuttaa siis imevän pesussa väriä poikkeuksellisella tavalla. Jotain erityistä kyllä on tuossa pesulapussakin. Huvittavasti sen pesuohjeissa neuvotaan, että pesulappu on pestävä samanväristen kanssa alle 40 asteessa. Tätä on pesty ihan kaikenväristen kanssa, olisikohan 90 asteessa käynyt mutta varmasti moneen otteeseen 60 asteessa, eikä ole mennyt yhtään miksikään. Olen testatakseni pessyt pesulappua myös ilman värinkerääjäliinaa, muun muassa tummien joukossa, jossa oli mukana ihan uusia pesemättömiä vaatteita. Mikään väri ei ole tarttunut pesulappuun.

Jos siis kukaan ei osaa minulle nyt neuvoa, mistä ostan samoja kestoliinoja Ruotsista, niin seuraavan kerran Suomessa Cittarissa käydessäni ostan taas samoja Dr. Beckmannin värinkerääjäliinoja. Lisäksi saatan ostaa noita valkoisia pyyhkeitä isompina, jos löytyy, käsipyyhkeiksi, jotka voi huoletta pestä missä tahansa koneellisessa.

6 kommenttia:

  1. No tämäpä oli hauska vertailu :D.

    Luulen kyllä että jos ostat noita samoja pyyhkeitä käsipyyhkeiksi niin onnistut pesemään ne kirjaviksi heti ekassa pesussa ;).

    VastaaPoista
  2. Mä mietin tuossa yks päivä tätä myös kun pakettia lukaisin ja huomasin että nuo liinat on 100% puuvillafroteeta. Mietin jopa ajaisko ihan normi froteepyyhe saman asian, mut ei näköjään!! Eipähän tarvinnut ite testailla!

    Ja mietin samaa kun L-E tuossa yllä että varmana jos nuita pyyhkeitä nyt ostat niin nappaa kaikki värit jo ekassa pesussa.... :D

    VastaaPoista
  3. No olipa yllättävä tulos! Minullakin on ollut parinnoita kestoliinoja ja jotenkin alkoi tuntua, että lieköhän vaan rahastusta (tuollaisiksi ruskeahkoiksi ne mullakin meni), mutta ei sit vissiin! Onkohan niistä jotenkin pintaa pilkottu niin että värit imeytyy vai mikä taika on. Kiitoksia tästä, erittäin kiinnostava vertailu! :-) - LeenaK

    VastaaPoista
  4. Kiitos, kun jaoit tämän tekemäsi tutkimuksen tuloksen :) Olen myös miettinyt, että mihin noiden liinojen teho perustuu, kun ei siitä löydy tietoa.

    VastaaPoista
  5. Oikein toimivan värinkerääjäliinan toiminta perustuu siihen, että tavalliset vaatevärit ovat sähköisesti varautuneita aina tiettyyn samaan suuntaan. Kun värinpoistoliina käsitellään sellaiseksi, että sen sähköinen varaus on vastakkaiseen suuntaan, niin se imee vedessä olevia värihiukkasia kuin magneetti. Lapun kuiturakenteella on merkitystä lähinnä sen suhteen, kuinka paljon lappuun voi väriä tarttua ennen kuin värikerros alkaa toimimaan sähköisenä eristyskerroksena ja teho hiipuu. Virallinen termi tuolle pesulapun sähköiselle käsittelylle taitaa olla "kationinen".

    Toimintaideasta johtuu, että jos vaatteet ovat menneet pilalle värjäytymisen takia edellisessä pesussa, niin tällainen lappu ei voi tehdä mitään taikatemppua vaatteiden pelastamiseksi. Teho perustuu siihen, että vedessä oleva irrallinen väri saadaan kiinni lappuun ennen kuin se tarttuu vaatteisiin.

    En ole löytänyt mistään tietoa meneekö tuollainen lappu silloinkin tukkoon, jos vedessä ei ole ylimääräistä väriä ja sitä käytetään pitkään. Parasta olisi, jos voisi pitää kestovärinkerääjä-pesulappua varmuuden varalta pesukoneessa, jolloin se suojaisi värjäytymiltä, jos pyykin lajittelussa on tullut vahinko ja muuten pysyisi suurin piirtein muuttumattomana.

    Luulisi, että joku pesukonevalmistaja voisi integroida tuollaisen osan pesukoneeseen ihan tehtaalla. Sopivaa sähkövarausta voisi rakentaa vaikka ihan verkkosähköstä jonnekin poistopumpun läheisyyteen (vrt sähkömagneetti) ja sen voisi puhdistaa vähän samaan tapaan kuin pesurummun tai auton hiukkassuodattimen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole palannut blogin pariin aikoihin, mutta piti tulla kiittämään mielenkiintoisen informatiivisesta ja opettavaisesta kommentista! :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...