sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Juhannus Skansenissa

Vietin ensimmäisen ruotsalaisen juhannukseni Visbyssä, ja se teki tuolloin ison vaikutuksen: pelimanneja soittamassa lastenmusiikkia ja perheet tanssimassa kukin ja koivunlehvin koristellun juhannussalon ympärillä Pieniä sammakoita, Täti Monikoita sun muita. Seuraavat pari juhannusta olemme viettäneet anopin naapuruston salolla, mutta karkelot eivät siellä ole päässeet ihan samanlaiseen vauhtiin, vaikka meininki onkin ollut hyvä. Väki ei ole kunnolla mahtunut pienelle kentälle eivätkä piirit pyöri kunnolla. Tanssitkin ovat kai kestäneet vähän vähemmän aikaa. Tänä juhannuksena päätimme katsastaa Skansenin juhannuksen.

Lauluja ja tansseja oli harjoiteltu lasten kanssa jo pitkään. Juhannusaattoaamuna puin lapset valkoisiin, kuten juhannuksena on ymmärtääkseni usein tapana. Teimme eväät ja pakkasimme viltin rattaiden alle. Matkalla kävin lähikaupassa kysymässä, onko hukkaamamme Fridan olkihattu kenties siellä. Ei ollut, harmi kyllä.

Kun saavuimme Skansenin porteille, jonot olivat huolestuttavan pitkät. Onneksi vuosikortillamme pääsi nopeammin liikkuvaan jonoon. Pian alueella meille valkeni, ettei olisi toivoakaan väkipaljoudelta nähdä vilaustakaan salosta saati tanssia. Mahtoiko tarkoitus edes olla tanssia, vai olisiko kyseessä vain esitys? Salko oli näet aidattu köysin, ja sitä ympäröivät lähinnä turistiryhmät kameroineen. Asetimme vilttimme läheiseen lehtoon kuten moni muukin seppelepäinen seurue. Vaikka olimme aivan likellä, kuulimme ohjelmasta tuskin muuta kuin salon pystyttämistä kannustavat "ohii, ohoi"-huudot. Eväät syötyämme luovutimme ja lähdimme katselemaan karhuja ja muita eläimiä. Eläintarhakierroksen jälkeen päädyimme myös huvipuistolaitteisiin kuten viime kerrallakin, jolloin Frida innostui niistä ensimmäistä kertaa.

Ensimmäisessä kuvassa on "Tiitas hus" eli Fridan mielestä hänen talonsa. Kyseessä oli aitauksessa oleva korkeilla jaloilla seisova pieni tönö, jonne johtivat portaat. Lähellä oli myös pieni vesilammikko. Ilmeisesti siis ihan täydellinen Fridalle. Tai sitten jollekin linnulle. Pian löytyivät myös Fridan helikopteri, lentokone, autot ja hevoskyydit.





Huolehtivainen isosisko piti pikkuveljestä lujasti kiinni. "Hålla Eeki!" Molemmilla oli taas hulvattoman hauskaa. (Fridalla oli Pompdeluxin Una-mekko 98 cm, Pompdeluxin 104 cm neuletakki ja Kavatin sandaalit, Felixillä Pompdeluxin paita 80 cm ja PO.P:in vaippahousut.)

Oli hauska kesäinen päivä Skansenissa, mutta arvioimme molemmat, että jatkossa käymme siellä muina päivinä kuin juhannuksena. Kyllä salon ympärille pitää mahtua juhannuksena kunnolla tanssimaan.

Päivällä juhannusneito, illalla Mustanaamio.

Kotimatkalla ostimme kioskilta ranskalaiset, ja minulle paljastui taas uusi kulttuuriero. Ranskalaiset olivat samanlaisia kuin hampurilaisravintoloissa eli sellaisia suolaisia kuivia tikkuja. Ihmettelin miehelle, miksi myyjä ei kysynyt, mitä mausteita haluamme. "Ai miten niin mitä mausteita", ihmetteli mies, "suolaa ja grillimaustettako?" Kerroin suomalaisista grilliranskiksista ja "kaikista mausteista", ketsupista, sinapista, majoneesista, kurkkusalaatista, salaatista, sipulista jne. Mies oli äimänä. Hänen mielestään luettelemani lisukkeet eivät sovi kategoriaan mausteet ja ylipäänsä ajatus niistä ranskalaisten kanssa olisi vastenmielinen - korkeintaan sopii ketsuppi erilliseen astiaan. Sanoin, että ensi Suomen-reissulla vienkin hänet grillikioskille syömään. Hän kieltäytyi. No, mieheni ei ole ahkerin grilliranskalaisten ostaja, mutta kai jotain kertoo se, ettei hän ole koskaan kuullutkaan tällaisista mausteista? Kertokaa vaikka te, toveri ruotsinsuomalaiset, onko tosiaan näin, että ruotsalaisilla grilleillä saa ranskalaisiinsa ainoastaan suolaa ja ehkä grillimaustetta ja esimerkiksi sipulia ja majoneesia on turha toivoa?

Joskus muuten tiedustelin, ovatko kuvani sopivan kokoisia. Vastausten perusteella olivat. Olen nyt hiljattain suurentanut kokoa melkoisesti. Nyt mietityttää, ovatko ne liian isoja, etenkin kun kuvani eivät liene teknisesti erityisen laadukkaita. Pitäisikö palata pienempään?

4 kommenttia:

  1. En ole tainnut grilliranskiksia koskaan ostaa täällä, mutta ne taitaa tosiaan tulla ihan vaan suolalla maustettuina. Myös makkaraperunat olivat ruotsalaiselle avomiehelleni uusi konsepti kerran suomalaisella grillillä asioituamme, joten grilliruokien saralla Suomen ja Ruotsin kulttuurierot tuntuu olevan astetta suuremmat :)

    Julia (Gbg)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hm, eli vien mieheni siis suomalaiselle grillille makkispekkiksille!

      Poista
  2. Mä tilastin kerran Solna korvin ranskikset ja ne oli kyllä tosi nuivat ja kuivat ja grillimauste maistui pahalta! hah, ketsuppia ja kurkkusalaattia ja sipulia pitä ainakin olla! ja majoneesia!
    Isot kuvat toimii hyvin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle optimaalisin kombo on yleisimmistä vaihtoehdoista ketsuppi, sipuli ja majoneesi. Olen kuullut, että tälle yhdistelmälle olisi Hollannissa joku oma nimitys, mutta mikä?

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...