sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Keisarin uudet 3D-lasit

Huhtikuussa tuntuu synttärijuhlia riittävän joka viikonlopulle. Viime viikonloppuna juhlistettiin miestäni, ja tänä viikonloppuna taas oli hänen veljensä ja isänsä yhteissynttärit. Ensi viikonloppuna sitten on Felixin vuoro (ja kiirettä pitää, mieskin on pari edeltävää päivää työmatkalla, joten apua - laittakaahan kommentilootaan reseptejä ja linkkejä kakkuihin, jotka olisivat sekä helppoja, herkullisia että hyvännäköisiä).

Ostin taannoin käytettynä Mini Rodinin punaisen untuvatakin koossa 92/98 cm. Pettymyksekseni takin punaiset nepparit olivat aika kaameassa kunnossa: niistä oli suunnilleen puolet maalia lähtenyt joka nepparista. Keksin sitten rapsuttaa loputkin maalista pois, jolloin epämääräisen punakirjavista neppareista tuli yksiväriset messinkinapit. Tosin melkein puolet hommasta on vielä tekemättä, mutta enköhän rapsuttele loputkin, koska ne ovat mielestäni paremman näköiset noin.

Pionin resorikenkiin olen ollut tosi tyytyväinen, ja ne lukeutuvat Fridankin suosikeihin. Ne on helppo pukea päällekin, koska tarvitsee vain vetää noista joustavista resoreista. Nauhoja ei tarvitse solmia uudelleen sen ensimmäisen solmimisen jälkeen.

Ribbipipo Mini Rodini 52/54 (päänkoko 52 cm), toppatakki Mini Rodini 92/98, lapaset mummin kutomat, froteemekko Metsolan Waterlily 98/104 cm (tytön pituus 94 cm), punaiset villaleggarit K. Mikkonen Oy 120 cm (oho, eivät kuitenkaan olleet mitenkään liian isot), kengät Pioni, koko 24.

Monet voivat miettiä, mitä järkeä on pukea lapset samanlaisiin vaatteisiin. Meillä ainakin Frida tuntuu tykkäävän, jos hänellä ja Felixillä on jokin sama vaate. Se tuntuu luovan mukavaa tiimihenkeä. Kun Frida näki, että Felixillä on päällään samankuosinen body, hän sanoi: "Vauva on Frida!

Fridan sinapinkeltaiset sukkahousut ovat Lindexiltä. Meillä on samanlaiset kokoa pienempänä. Ne menivät nopeasti niin karmeannäköisiksi, etten olisi ostanut noita isompia, jos en olisi hankkinut niitä yhtä aikaa. En enää osta sukkahousuja Lindexiltä, vaikka muita vaatteita kyllä voinkin ostaa. Muuten ne pari aikuisten mekkoa, jotka ostin hiljattain Lindexiltä itselleni, ovat kyllä kivanmallisia ja tosi mukavia päällä, mutta nyppyyntyvät tosi paljon. Onneksi minulla on nukanpoistaja, joka on noiden mekkojen kanssa suorastaan välttämätön.

Froteebody - Metsolan Waterlily, 80 cm (vastaa hyvin kokoaan). Puuvillainen vihreä haalari - Albababy 80/86 cm (niukkaa mitoitusta, nilkat vilkkuu).

Synttäreiden jälkeen lähdin omin nokkineni katsomaan elokuvaa Mahtava Oz, jonka mies näki jo syntymäpäivänsä iltana viime viikonloppuna, tosin ilman 3D:tä. Nykyisin 3D-lasit ostetaan itse, mutta en ostanut niitä netistä elokuvavarauksen yhteydessä, koska sivulta pystyi ostamaan vain halvemmat 15 kruunun lasit, ja me halusimme fiinimmät 45 kruunun lasit. Mies muistutti useampaan otteeseen, etten vain unohtaisi ostaa laseja elokuvateatterista, koska olen kuulemma juuri sellainen, että katsoisin sitten surkeana elokuvan ilman laseja.

Toki muistin ostaa ne hienot lasit. Istuinpaikkani oli niin keskellä salia kuin mahdollista. Takkia riisuessani vierustoveri kehotti olemaan varovaisempi, koska juomatelineessä ollut muki meinasi läikkyä hänen päälleen. Lupasin, että saatuani takin pois en enää liiku tai pidä ääntäkään ja söisin popcorninikin hiljaa.

Katsoin mainokset ja trailerit, jotka eivät olleet 3D:nä. Elokuvan alettua kaivoin lasit pakkauksestaan. Toinen linssi puuttui. Puuttui myös puolet 3D-efektistä. Mitä tehdä? Joutuisin rikkomaan lupaukseni vierustoverilleni. Pimeän elokuvateatterin käytävärivin lattia oli täynnä jos jonkinlaista laukkua, juomamukia ja popcorn-kippoa. Jos onnistuisin selvittämään esteradan hieman lyhempää reittiä, joutuisin vielä ohittamaan valkokankaan. Ehkä sitä paitsi tosi hienojen uusien lasien tekniikka oli sellainen, että niissä pitääkin olla vain toinen linssi, mutta omat silmäni eivät vain pelaa? Ainakaan sellaisten ensimmäisten viherpunalasien aikana en pystynyt näkemään mitään kolmiulotteista kotona katsotussa elokuvassa, vaan tuplakuvia. Tai ehkä minulle sanottaisiin, että rikoin lasit itse, enkä saisikaan uusia tilalle. Ehkä en pääsisi takaisin saliinkaan ja elokuva jäisi kokonaan väliin. Tai jos pääsisin, joutuisin taas ohittamaan valkokankaan ja selvittämään esteradan. En löytänyt pimeässä enää lippuani enkä kuittia laseista.


En rikkonut lupaustani vierustoverille sikäli, etten liikkunut paikoiltani elokuvan aikana. Saatoin tosin huokailla melko äänekkäästi. Elokuvan kuluessa aloin vakuuttua siitä, että olisi laseissa kuulunut olla toinenkin linssi, vaikka oma näköni olisi miten vajavainen. En voi suositella 3D-elokuvan katsomista ilman niitä laseja.

Elokuvan loputtua sentään lähdin poikkeuksellisesti jo ennen lopputekstien päättymistä ja menin valittamaan laseista. Sain onneksi uudet lasit sekä lahjakortin. Voin sitten myöhemmin verrata, toimiiko 3D-elokuva paremmin linssillisillä laseilla.

Elokuvan posliininukke oli muistutti muuten hassun paljon Fridaa eleiltään ja käytökseltään niin minun kuin miehenikin mielestä. Mies sanoi myös sukulaisen kommentoineen samaa.

4 kommenttia:

  1. Moikka!
    Olet käynyt mielessäni muutamaan kertaan viime aikoina :)

    Ensiksi kun ajattelin alkaa urakan tradera-myyjänä :) ja mietin hyviä vinkkejä tuohon hommaan. Etkö joskus kirjoittanut jonkun jutun asiasta vai muistanko ihan väärin?

    Toisensi tulit mieleeni kun selailin ulkoilma-aktiviteetteja lapsille ja silmiini osui tällainen suomenkielinen metsätetkiryhmä v 2010 -syntyneille:: http://www.friluftsframjandet.se/aktivitet/16802075
    Ettekö te asukin jossain söderin kulmilla ja eikö Frida ole tuon ikäinen?

    Mun täytyy tulla taas lukemaan sun kirjoitukset läpi. Siitä kun on taas aikaa kun viimeksi olen käynyt.
    Terkut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole sinänsä tainnut kirjoittaa, mutta kokemusta tietysti on rutkasti sekä ostajana että myyjänä, joten sikäli vinkkejä voisi löytyäkin. Traderassa en ole kauheasti myynyt, kun en osaa ruotsiksi tehdä eroa kunnon pesunukan ja hennon pesuhaituvan väliltä. :)

      Olen itsekin törmännyt tuohon ilmoitukseen jo aiemmin ja lukenut kiinnostuneena, mutta asumme siis naapurikunnassa, eli pitäisi ensin mennä bussilla ja sitten metrolla. Lähellä on kyllä isot määrät metsää (Nyckelviken), joten olisi kiva, jos täälläkin olisi tuollainen. Emme kyllä ehdi mihinkään perille klo 9:30. Tai ehkä, jos tosiaan olisi ihan kulmilla, mutta silloinkin tekisi tiukkaa.

      Poista
  2. Off topic: voitit sen Patykan paketin random.orgin suosiollisella avustuksella. :) Vähänkö siistiä! Laita mulle sun yhteystiedot niin pistan eteenpäin Jolieen. :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...