torstai 21. helmikuuta 2013

Hamme, höö-tootoo ja huuki taatane

Eilen pääsimme ihailemaan aitiopaikalta, kun höö-tootoo ("snö-auto") aurasi lunta parvekkeemme alta.


Frida oli tietysti itse valinnut asunsa: Metsolan mössa, Pompdeluxin kakka (hanskat), H&M:n kakka (takki),  PO.P:in hamme, Kuoman skor. Frida olisi halunnut kaakaa-mössan eli lintupipon, mutta sitä ei löytynyt ja oli kiire katsomaan höötootoota, joten Metsolan maatuskapipo (minusta ihana, Fridasta yhdentekevä) sai poikkeuksellisesti kelvata.

Maatuskapipoa paljon hyljeksitympi kohtalo on ollut Mini A Turen violetilla toppa-anorakilla, joka sekin on minusta aivan unelmainen ja Fridan mielestä jostakin syystä niin kauhea, ettei sitä voi sovittaakaan. Sen sovittamista ei saa edes ehdottaa. No, ehkäpä Felix on suostuvaisempi pitämään sitä, sitten kun se on sopiva.

Kamala, vai mitä?

Luulin jo, että hameetkin ovat meillä melko turhia. Sitten niistä tulikin Fridan suosikkivaatekappaleita. Aina, kun tekee mieli tanssia, pitää saada hamme päälle. Ja tanssiahan tekee mieli vähintään kerran päivässä. Kaikkien muidenkin pitäisi silloin pukea hamme. Jostakin syystä meillä ei ole Felixille sopivia hameita.

Paidallekin on nykyään nimitys: se on aata. Frida puhuukin nykyään paljon enemmän suomea kuin aiemmin, jopa siinä määrin, että mies tarvitsee jatkuvaa käännösapua. Kun Frida sanoo haluavansa hyynyn ja eiton, niin satunnainen suomalainen voisi tajuta, että tarvitaan tyyny ja peitto, mutta Fridan isäparka ei ymmärrä. Monet sanat kuitenkin tulevat Fridalta jo molemmilla kielillä, etenkin tärkeimmät: ehu - att (mehu - saft), kakku - tårta, leipä - kakka (macka), Kuu - Månen, puppu - rumpa (peppu). Kaikista tärkein tulee jo kolmella kielellä: voi ei - å nej - oh no. Monelle asialle on tietysti myös fridankielinen sana: tii (maito), aijai (aurinko), hello (puhelin), lallaa (soittaa soitinta), titti (sormet ja varpaat). Adjektiiveista on käytössä ainakin stor ja tii (liten), kall (kylmä ja kuuma), ledsen (surullinen ja väsynyt), rolig, dles (blöt eli märkä).

Frida laulaakin molemmilla kielillä. Suosikkilaulu on ilman muuta Huuki huuki taatane eli Blinka lilla hääna tääj (Tuiki tuiki tähtönen/ Blinka lilla stjärna där). Fridan ääntämys on sen verran epäselvää, että hänen puhettaan ei ulkopuolinen yleensä ymmärrä, mutta laulun melodia menee kohdilleen ja sen tunnistaa kuka tahansa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...