sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Tunnustan

Sain ihan vastikään toukokuussa mainiosti nimetyn Antakee armoo -blogin Ripulta tällaisen tunnustuksen, johon voisin nyt koettaa vastata, kun mies ja tytär ovat uimassa ja vauva antaa lattialla kyytiä leluille. Laiskana lainaan otsikonkin suoraan Ripulta.



Kiitä bloggaajaa, jolta sait tunnustuksen
- Lisää The Versatile Blogger Award -kuva postaukseesi
- Kerro seitsemän satunnaista faktaa itsestäsi
- Nimeä 15 bloggaajaa ja kerro heille tunnustuksesta

Siispä tack så hemskt mycket, Ripu (ja ihan kunniaksesi kirjoitin vielä tuohon ruotsia kursiivilla). Olen mielestäni jo kertaalleen ihan vastaavaan vastannut, mutta eri tunnustuksen alla. Siispä uusia faktoja kehiin.

1. Liittyen blogin vaateteemaan pidän itsellänikin vaatteissa mekoista ja leikkisyydestä. Esimerkiksi korvakoruista löytyy jos jonkinmoisia joulupalloja ja legopalikoita, mutta ei juuri perusnappeja. Tosin pariin vuoteen en ole paljon korviksia pitänyt ihan siltä varalta, ettei sylissäni oleva lapsi repisi niitä.

Parit raidat.

2. Ensimmäisellä ulkomaanmatkallani olin jo 27-vuotias. Vaikka olen aina ollut kiinnostunut kielistä ja matkailusta, en ollut aiemmin oikein osannut lähteä. Reissasin syyskuun ajan Euroopassa junalla pääasiassa yksinäni. Hämmästelyä majapaikoissani (hostelleissa yms) herättivät matkatavarani, joita oli yksi pieni olkalaukullinen. Vaatteita mukanani oli yhdet sandaalit, yhdet ohuet sukkahousut, yksi hame, yksi paitapusero, yksi trikoopaita, yksi ohut taskuunkin mahtuva neule, yksi huivi, bikinit ja parit alusvaatteet. Suurinta osaa vaatteista kuljetin siis päälläni. Pesin vaatteita nyrkkipyykillä aina majapaikoissa, ja olin matkan ajan hyvin tyytyväinen vähäisiin kantamuksiini. Minun ei siis tarvitse osallistua kuuden vaatteen haasteisiin, joihin ei edes lasketa alusvaatteita, päällysvaatteita, sukkiksia, kenkiä, urheiluvaatteita ja bilevaatteita. Olen jo osallistunut siihen, ja vaatteet riittivät niin museoihin, kirkkoihin, ravintoloihin, bileisiin, vaellukselle kuin rannallekin. Nykyään meillä on jo pelkällä kauppareissulla enemmän vaatetta mukana, eivätkä nekään riitä mihinkään, kun vauva vetää niskakakat, kylkipissat ja sitten puklaa äitinsä päälle.

Krakovassa.

Hyvä on, ostin Italiasta syyskuun loppupuolella vielä paksumman neuleen.

Syyskuun lopussa rannalla Juan-les-Pinsissä jaloissa oli kuukauden rusketusrajat samoista sandaaleista.

3. Reppumatkallani olin kultakuparinen ja otsatukkainen, kuten kuvista voitte todeta. Niin olin myös häissäni ja jonkin aikaa täällä. Sittemmin olen kasvattanut omaa väriäni ja otsatukan pois. On ollut bad hair year hiuspantoineen ja kesäpipoineen. Nyt tilanne alkaa kai kirkastua, paitsi että huomasin pois kasvatetun otsatukan peittäneen vaakasuoran rypyn otsassa. Tai ehkä se on vasta hiljattain ilmestynyt.

Hiustyyli muuttuu, mutta huivi pysyy samana.

4. Edellinen kuva on otettu Gamla stanin metroaseman liepeillä. Lähettyvillä on laukku- ja kenkäkauppa nimeltä Puppelina, jonka nimen hoksasin vasta hiljattain ja melkein laskin alleni. En ole mikään kenkähullu, ellei hulluudeksi lasketa sitä, että käyttää yhtä paria niin kauan, että pohjat lähtevät irti. Voidaan laskea. Ei se mitään fiksua ole.

5. Mieheni on töissä Gamla stanissa. Kun hän tulee töistä kotiin (nykyään noin klo 21) ja lapset ovat menneet nukkumaan, katsomme jakson jostakin tv-sarjasta. Tällä hetkellä tv-sarja on jokin seuraavista: The Big Bang Theory, How I met your mother, Revenge, World Without End tai Revolution. Ei ole mitenkään tavatonta, että nukahdan kesken.

6. Kun laitan Fridan päiväunille, valitsen usein taustaääneksi Youtubesta jotain stand upia, useimmiten Eddie Izzardia tai Ricky Gervaisia. Eddie Izzardia kävimme katsomassa yhdessä mieheni kanssa yli kaksi vuotta sitten joulukuussa. Odotin Fridaa ja olin niin pahoinvoiva, että oksensin jälkeenpäin kaikki keikkaa ennen syömäni tapakset. Olisikohan Ricky Gervaisilla jotain keikkaa joskus Tukholmassa....näpy näpy klik klik... ON! Joulukuussa! Voisimmekohan me saada lapsenvahdin sunnuntai-illaksi?

7. Odottamiamme asioita nyt tuon Ricky Gervaisin lisäksi: Hobitti-elokuva, Oulu-joulu, muutto isompaan asuntoon (haussa kolme makuuhuonetta, saa olla ihan tästä läheltäkin, koska seutuun olemme tyytyväisiä).

Kuvassa junassa Oulu-jouluna 2008: veli pyysi tuomaan tuollaisen melkein itseni kokoisen Guitar Hero -paketin. Ja minä kun luulin, että sen roudaaminen oli haastavaa. Varmaan pientä verrattuna kahteen pikkulapseen, tuplarattaisiin ja matkatavaroihin.

8 kommenttia:

  1. Hauskoja faktoja ja kiva että jollain muullakin kulkee sama huivi mukana piiiitkään. Mun luottohuivini jäi tässä äskettäin äitini hattuhyllylle, kriisin paikka, huomasin nimittäin ettei minulla ole toista huivia. Äitini suostui sitten onneksi sen postittamaan minulle kunhan ensin uskoi ettei korvaajaa ole (veikkaan mitä saan joululahjaksi ;)).

    Kiitoksia tunnustuksesta, minä olen tämän(kin) tehnyt joskus kesällä(köhän se oli) mutta kyllä vielä taitaa muutama tunnustamaton fakta olla että saatanpa tehdä uudestaankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja meidän tytön 2-vuotisneuvolassa (11päivää ennen kahta vuotta) mitat olivat 93,7cm ja 14,5kiloa. Että näin ne pluskäyräläiset herneenversot venyvät :D.

      Poista
  2. Kiitos haasteesta, katsotaan saanko vastattua...:) Jos tykkäät Ricky G:stä, suosittelen Life's too short-sarjaa joka tulee paraikaa svt:ltä muistaakseni lauantaisin. Jaksot löytyy myös svt playltä, ihan parasta viihdettä the Office-faneille!!

    VastaaPoista
  3. Kiitos haasteeseen vastaamisesta, ihania juttuja!

    Ja me myös Miehen kanssa niin diggaillaan Ricky Gervaisia, että olisi ihan mieletöntä järjestää joku ylläri. Saakohan tuota Ullamaj:n suosittelemaa sarjaa ostettua jostain? Joku livejuttuhan olisi tosi jees, mutta tuskinpa Helsingissä.

    VastaaPoista
  4. Kiitos haasteesta. Alankin heti tuumailla mielenkiintoisia faktoja itsestäni ;)

    VastaaPoista
  5. Ihana tuo Popin ruutumekko! Nyt meni ohi suun, olin hidas ;D

    VastaaPoista
  6. Kiitos haasteesta! Yritän vastata, mun bloggailu on nykyään enempi muiden blogien lukua. Mutta yritetään, yritetään.
    Siis apua, millä tavaramäärällä olet pärjännyt reppureissulla! En ikinä pystyisi tuohon. Vaikka en todellakaan ole niitä, joilla on isot matkalaukut mukana, mutta kummasti sitä tavaraa silti löytyy laukusta kun johonkin menee.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...