perjantai 31. elokuuta 2012

Björns Trädgårdin leikkipuisto

Kun Humlegårdenin leikkipuistosta oli niin hyvä ensikokemus, etsiskelin netistä lisää vastaavia ja löysin Björns Trädgårdin, joka on Södermalmilla Medborgarplatsin metroaseman vieressä eli näppärästi ihan kävelymatkan päässä Slussenilta. Päätimme siis käydä testaamassa leikkipaikan.

Ensin kuitenkin pysähdyimme lounastamaan Götgatanille Muggeniin, jonka jo kerran aiemmin totesimme hyväksi ruokailupaikaksi. Salaatit ovat herkullisia ja valtavia, samoin nyt kokeilemani lämmin kana-feta-leipä. Leivonnaiset näyttävät myös houkuttelevilta, mutta en ole vielä päässyt testaamaan. Jos istuu ulos, pöydästä on mielenkiintoiset näkymät vilkkaalle kevyen liikenteen Götgatanille kävelijöineen ja pyöräilijöineen.

Laitan kuviin kursiivilla myös Fridan kommentit, kun näytin kuvat hänelle.

Vauva! Sukka. Tatta (rattaat). Mössa! Tatten (vesipullo)!

Molemmilla on päällään samanlaiset Mini Rodinin raitapaidat: 
Felixillä 68/74 ja Fridalla 92/98 cm, molemmilla hihat käärittyinä.
Felixin farkkulippis - PO.P
Housut - Lindex, 68 cm
Sukat - Mini Rodini, 16/19
Fridan hattu - Metsola, 2-3 v.
Keltaiset vakosamettihousut - H&M, 92 cm

Frida ei sano "anna" tms, vaan halutessaan jotain Frida joko kiskoo vanhempaansa jalasta tai vaatteesta tai ojentaa kätensä nyrkissä tai ojennettuna. Molemmissa tapauksissa hän sanoo: "HNNNNNGGGHHH!" Sitä odottaisi näkevänsä halutun kohteen leijailevan Fridan käteen näkymättömän voiman saattelemana, niin kova voimanponnistus näyttäisi olevan ähinän takana. "HNNNNGGGHH!"

(Namnam!)
Frida haluaa papan annoksen mukana tulleen pienen marjamehun.

"Hnnnnggghh!"
Kiinnittäkääpä nyt huomio pöydällä oleviin leipiin sekä niiden porkkana- ja papulevitteisiin.

Missä ovat lautanen, leivät ja levitteet nyt? Missä lautasen alla ollut lautasliina?
Ei kai vain porkkanalevite ole housuilla? Kyllä vain. Onneksi housut ovat valmiiksi keltaiset.

Tuu-it (tutti)! Chihuahua (Felix-vauva)! Mössa! Tiita (Frida)! Tatta (rattaat)!
Vauva å nej! Frida saa kyllä koskea vauvaan, mutta vauva ei saisi tarttua tiukasti hihaan.

Frida söi hieman kanaa mutta ei suostunut syömään annoksistamme muuta. Ostin hänelle houkuttelevan näköisen hedelmäsalaattiannoksen. Rakastan hedelmäsalaattia. Ilmeisesti rakastan myös tytärtäni, koska mieleni olisi myös tehnyt hedelmäsalaattia, mutta en edes maistanut. Katsoin hieman kärsivänä, kun hän heitti annoksestaan katuun epäilyttävän näköisiä mansikoita, kiivejä ja viinirypäleitä, ja siitä huolimatta ostaisin hänelle toistekin samanlaisen annoksen, vaikka ei ollut ihan halpakaan. Mansikat voisin ehkä kuitenkin ensi kerralla syödä itse sen sijaan, että katsoisin, miten ne lentävät Götgataniin pölyyn.

Lounaan jälkeen jatkoimme Björns Trädgårdiin. Paikka oli välitön pettymys. Puistoa kiertävien pienten portaiden takia minun piti kiertää rattailla toiselle puolelle puistoa, että pääsin sisälle. Leikkipaikka oli aidattu, mutta vain osittain, joten en mitenkään voisi siellä vaikkapa rauhassa syöttää Felixiä ilman, että Frida ehtisi juosta kadulle tai Södermalmin kujille. Paikka vilisi isompia lapsia, jotka leikkivät vauhdikkaasti ilman mitään valvontaa (leikkipaikka on kai samalla koulun piha). 

Puisto oli täynnä paitsi rentoutuvaa nuorisoa, myös pultsareita. Leikkipaikalla näkyi myös monta hyvin sekaisin olevaa nuorta laihaa miestä, joilla ei kuitenkaan ollut pulloja. Vaikutti vahvasti siltä, että mistään pullosta saatavasta aineesta ei heidän kohdallaan ollut kyse. Kotona netti tiesikin kertoa, että Björns Trädgård ynnä muut Södermalmin puistot ovat narkomaanien suosiossa.

Ei ole 2-vuotiaille tilaa tässä liukumäessä.

Lähdimme aika vikkelästi. Valinta kahden leikkipaikan välillä on hyvin helppo Humlegårdenin hyväksi. En voi suositella Björns Trädgårdia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...