torstai 3. marraskuuta 2011

Taapero ja telkkari

Meillä ei ole telkkaria. Molemmilla oli ennen yhteenmuuttoa iso tv, mutta kumpikin lahjoitti omansa muuton yhteydessä pois, koska ajattelimme, ettemme varsinaisesti telkkaria tarvitse, ja koska olin lukenut, ettei telkkarin katsominen ole pikkulapselle hyväksi. Helpompi siis vauvan ja taaperon olla katsomatta telkkaria, jos sitä ei taloudessa edes ole. Sinänsä kyllä itse tykkäämme katsoa elokuvia ja tv-sarjoja. Iltaisin Liljan mentyä nukkumaan katsomme usein miehen kanssa tietokoneelta jakson jotain tv-sarjaa (esim. aiemmin mainittu Game of Thrones, How I met your mother, Big Bang Theory, House ym. draama- ja komediasarjoja sekä keskustelua herättävää tosi-tv:tä kuten Top Chef, Apprentice ja Robinson). Fridan ollessa hereillä emme katso mitään.

Noh, mies on sitten jossain vaiheessa keksinyt alkaa näyttää Fridalle lapsuutensa suosikkipätkiä tietokoneelta. Kirjoitinkin jo aiemmin Teddybjörnen Fredrikssonista. Fridalle oli nopeasti aivan selvää, että tietokoneelta voi katsoa kaikenlaista kiinnostavaa, niin kuin nyt lehmiä ja possuja. Sen kun vain namiskasta tietsikka päälle, käsi hiirelle, hillitön klikkailu, ja jos ei videoklippi (Teddybjörnen-laulu tai maatilan elämästä kertova Bondgården) ala pyöriä, niin hillitön vinkuminen tai suorastaan kirkuminen. Jos minulla on ollut jotain kiireellistä tekemistä ja Frida on kirkunut tietokoneen luona, olen minäkin välillä laittanut jommankumman ohjelman pyörimään (vaikka tulevaisuutta ajatellen ei ehkä pitäisi myöntyä kirkumisen edessä). Meillä on nyt siis tilanne, jossa meiltä ei varsinaisesti löydy telkkaria mutta löytyy kyllä pieni teeveen orja. Mitä nyt?

Nyt lehmiä ruutuun ja vähän äkkiä!
Sydänpeppuhaalari - Me&I

Mies kannattaa sitä, että hankittaisiin telkkari. Siihen vielä mahdollisesti joku pelikonsoli, todennäköisesti Kinect. Hyvänä puolena voisin pitää ainakin sitä, että Ruotsin tv:stä ruotsin oppimiseni voisi vauhdittua. Ja olisihan se houkuttelevan helppoa, jos vauvan tullessa olisi jokin tapa saada Fridan mielenkiinto hetkeksi jonnekin muualle esimerkiksi vauvan syöttämisen ajaksi tai mitä nyt voikaan tulla eteen. 

Vai pitäisikö palata tiukemmalle linjalle ja pitää se tietokoneen ruutukin kiinni? Mies oli ennen Fridan syntymää samalla kannalla kuin minä, mutta ei ilmeisesti enää, joten ainakin omalla lastenvahtivuorollaan hän varmaan taas näyttäisi ruudusta eläimiä ja lastenlauluja. Kuinka haitallista sitten on katsoa hetken päivässä jotain lehmien ruokintaa ruudulta? Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan (lainattu Cognitive Dailysta) ilmeisesti opettavaisista lastenohjelmista ei olisi alle 3-vuotiaiden keskittymiskyvylle ym. merkittävää haittaa, kun taas sen sijaan esimerkiksi piirretyistä viihdeohjelmista kyllä. Eli ehkä voisimme joustaa tästä periaatteesta ja näyttää jatkossakin Bondgårdenia (mutta ei Bambia)? Ja jos se telkkari olisi, niin aikuiset katsoisivat sitä vasta Fridan mentyä nukkumaan, kuten nytkin, eli Frida ei näkisi siitä muuta kuin sopivan lapsellista ohjelmaa ja rajallisen määrän.

Mitä tehdä?

1 kommentti:

  1. Meillä DVD:t on olleet pelastus koska olen iltaisin paljon yksin lasten kanssa. Isompi lapsi 3,5 vuotta katsoo sen aikaa DVD:tä kun laitan pienempää yläkerrassa nukkumaan. Pidän tiukasti kiinni ettei telkkaria tuijoteta kuin tietty aika ja sekään ei välttämättä ole jokapäiväistä. Meillä poika tykkää katsoa teletappeja, titi-nallea ja uteliasta viliä :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...