torstai 27. lokakuuta 2011

Puhuminen ja muita temppuja

Vietän Fridan kanssa heräämisen jälkeen sellaiset 12 tuntia arkipäivässä, ennen kuin mies tulee töistä kotiin ja ehtii olemaan Fridan kanssa noin tunnin ennen nukkumaanmenoa. Kuitenkin se on nimenomaan mies, joka tuntuu opettavan Fridalle kaikki temput (yleensä sunnuntaiaamuisin, kun on minun vuoroni nukkua pitempään). Hyödyllisimpiä temppuja on ollut sohvalta /sängyltä ym. alas kiipeäminen jalat edellä - tämä useita kuukausia ennen kuin Frida osasi edes kiivetä sinne sohvalle. Muita hyödyllisiä miehen opettamia taitoja ovat ainakin hatun pitäminen päässä ja kenkien hyväksyminen jalkaan (kyllä, nämäkin ovat taitoja, joita osaa arvostaa ainakin silloin, kun niitä ei ole ja lapsi vetää hatun päästään sekunnin murto-osassa sekä kirkuu selkä kaarella kengistä). 

Yksi uusimmista taidoista on juomisen jälkeen sanottu "ähh". Joku ehti jo kommentoimaan, että tuosta tavasta saatte sitten jatkossa opettaa pois. Toisaalta olen hiljattain huomannut, että sillä myös tarvittaessa saa Fridan juomaan, jos muuten Frida haluaisi vain kaataa maidon pöydälle ja läiskyttää käsillä. Teeskentelen siis itse juovani ja sanon "ähh" perään. Frida ilahtuu ja matkii perässä paitsi juo oikeasti.

Päivän asussa on Fridaakin kiinnostava kuviointi.
Mekko - PO.P

Papalta matkittava taito on myös puhuminen. Olen aina ollut kova puhumaan itsekseni, ja viimein minulla on kuulija. Puhun ja laulan Fridalle suomeksi aamusta iltaan. Frida tuntuukin ymmärtävän hämmästyttävän paljon. Välillä ihan testailen, ajatellen, että ei Frida nyt tätä ainakaan voi tietää, ja sitten Frida osoittaa, että tuossa se on tai käy hakemassa pyydetyn esineen. (Paljon testattu lausetyyppi myös, jota Frida mitä ilmeisemmin ei ymmärrä ja tuskin vielä aikoihin: "Kyllä sä saat sen, ihan kohta, pitää vain ensin avata tämä / mennä ulos /mennä kotiin / maksaa tämä - odota, ihan kohta!" "Yhyhyhyhyhyyyy!") Isältään Frida kuulee ruotsia, arkipäivisin siis noin tunnin verran. 

No mitä Frida sitten sanoo? "Hei äiti, titta den där!" 
Äiti: "Joo, katso, lintu lentää." 
Frida: "Titta den!"

Kun sanon "kiitos", Frida korjaa: "Tack tack!"

Fridalla tuntuu olevan puheessaan suomenkielisiä sanoja vähemmän kuin aiemmin. Usein tulee äiti ja kakka. Satunnaisesti muita, viimeksi nennä eli nenä. Ruotsiksi tuota titta däriähän on kuultu jo pitkään, uutuutena siihen on tullut tuo den. Lisäksi monesti kuulee tack tackin ja mamman. Molemmilla kielillä tulee sujuvasti ei ja nej. Pappaa kuulee harvakseltaan ja sitä ei saa pyynnöstä tai matkimalla.

Minä / mies: "Äiti."
Frida: "Äiti."
Minä / mies: "Mamma."
Frida: "Mamma."
Minä / mies: "Pappa."
Frida: "Där!" tai "Kakka."

Sain muuten eilen selityksen apen uuden naisystävän salaperäiseen poissaoloon esittelytilaisuudestaan. Hän ei päässyt, koska samaan aikaan oli koiranäyttely. Appi taas ei pitänyt tarpeellisena ilmoittaa asiasta päivällisen järjestäneelle ex-vaimolleen tai muille perheenjäsenille, sillä olisihan se kuitenkin kiva syödä perhepäivällinen yhdessä. No, esittely tuokin.

Lukijakommenteiden kannustamana kävin taas läheisessä Ica Maxissa etsimässä karjalanpiirakoita. Olen katsonut valmisruokaosastolta varmasti aiemminkin löytämättä piirakoita, mutta kun en siellä muuten käy (saattaisin käydäkin, ellei minulla olisi sellaista ylellisyyttä kuin kokkaava aviomies), niin niiden ilmestyminen on voinut mennä minulta ohi. Ei niitä ollut siellä nytkään, mutta määrätietoisesti etsin käsiini työntekijän, jolta kysyin. (Olen yrittänyt kysyä ennenkin, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun löysin myymälän puolelta työntekijän.) Kyselin karelska pirogeja. Työntekijä oli aivan ymmällä. Karelska? Mitä se tarkoittaa? Finska piroger, yritin. Koetin myös englanniksi: Karelian pasties? Karelian pies? Mitä ne ovat, ihmetteli työntekijä. Yritin kuvailla: tämän kokoisia, riisipuuroa ruistaikinakuoressa. Ovatko ne hedelmiä, työntekijä kysyi. Myönnettäköön, että olimme hedelmäosastolla, koska en muualta löytänyt ketään, jolta kysyä. Onneksi työntekijä soitti paikalle toisen, joka heti tiesi, mistä on kyse. Hän kertoi, että piirakat ovat juuri nyt (ja usein) lopussa (ei ihme, etten ole onnistunut niitä löytämään) ja niitä tulee huomenna lisää. Jee!

3 kommenttia:

  1. Ihana mekko!Ja se ähh-ruuan jälkeen- ainakaan meillä ei kukaan isommista enää tee silleen, vaikka pienenä se oli bravuuri :D

    VastaaPoista
  2. Hurmaava tyttö ja mekko! Liljan vaatteita katsoessa toivon aina, että seuraava vauva olis tyttö. :)

    VastaaPoista
  3. Moi! Lundmyr of swedenillä ainakin näyttäis olevan kypärämyssy valikoimissa ;) Jospa sellainen jostain löytis

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...