perjantai 3. kesäkuuta 2011

Cinque Terre

Manarola.

Blogiini on päädytty myös haulla Cinque Terre. Teenpä tässä nyt erillisen postauksen aiheesta, koska muistelen mielelläni kolmea Cinque Terren reissuani, etenkin sitä viimeistä, jolloin sain jakaa sen mieheni kanssa.

Ensimmäisenä Cinque Terresta tulee minulle mieleen kimmeltävä sininen rajaton meri, viinitarhat, sitruspuut, kukat, pastellinväriset talot vuorten pengerrysten ja meren välillä, polut, kivimuurit, vanhat kiviportaat, kissat, kolibrit (en ollut ennen nähnyt - ensireaktio "yäk, mikä iso ötökkä" vaihtui nopeasti ajatukseen "oi, miten suloinen pieni lintu") hyvä ruoka, herkullinen jäätelö ja kiireettömyys.

Cinque Terre ("Viisi maata") viittaa viiteen lähellä toisiaan sijaitsevaan vanhaan kalastajakylään Pohjois-Italiassa Ligurian rannikolla. Kylät ovat etelästä pohjoiseen Riomaggiore, Manarola, Corniglia, Vernazza ja Monterosso al Mare. Riomaggiore ja Monterosso ovat muistaakseni vain yhdeksän kilometrin etäisyydellä toisistaan, ja muut kylät sijoittuvat siis niiden väliin.


Kylät sijoittuvat kartalla siis La Spezian ja Portofinon välille. Lähin suuri kaupunki on Genova. Kyliin pääsee kätevimmin junalla, samoin kylien välit voi matkustaa junalla sekä myös laivalla (paitsi Cornigliassa, joka sijaitsee kukkulan laella). Hyvin suosittu ja suositeltava tapa taittaa kylien välillä olevat pienet matkat on kuitenkin kävely. Autolla kyliin ei pääse, koska kylien kujat ovat kapeita ja portaikkoisia. Poikkeuksena muihin italialaisiin paikkoihin, joissa olen vieraillut, Cinque Terressa ei tapaa skoottereita.

 Kotikatuni ensimmäisellä matkallani Riomaggioressa.

Riomaggiore. Huomaa kadulla olevat veneet.

Riomaggiore on muistaakseni kylistä asukasluvultaan suurin. Siellä on kaksi pääkatua ja asukkaita n. 1700. Asukkaita kylissä ei siis ole paljon, mutta kesällä löytyy kyllä turisteja, pääosin amerikkalaisia. Monet turistit pääasiassa patikoivat poluilla kylien välejä (yhden tai usemman etapin), eivätkä välttämättä viivy päivää kauempaa. Kylissä ei ole juuri iltaelämää tai shoppailumahdollisuuksia, rannat ovat kivikkoisia ja kyliin päästäkseen pitää vähän sompailla junilla, joten kylät eivät houkuta kaikkia.

Parvekettani vastapäätä oli toisella parvekkeella koira, joka haukkui alas kadulla olevia ihmisiä, ja omistaja, joka sätti koiraa ripustaessaan pyykkiä.


Ollessamme miehen kanssa reissussa palasimme päivän patikoinnilta mukanamme ruokatarpeet illallisen kokkaamista varten. Melkoinen yllätys oli huomata, että kylää reunustavassa metsässä riehui tulipalo. Mitäs nyt? Menimme asuntoomme, pakkasimme tavarat, kokkasimme, söimme ja tarkkailimme tilannetta, joka näytti rauhoittuivan paikallisella asiantuntemuksella ja kokeneisuudella metsäpalojen sammutuksessa. Seuraavana päivänä lentokoneet ja helikopterit kantoivat vettä merestä metsään.

Seutu on luonnonsuojelualuetta ja Unescon maailmanperintökohde. Poluilla kävelemisestä veloitetaan muutaman euron maksu, joka käytetään alueen suojelemiseen. Lippuja myydään niin yhdelle päivälle kuin useammallekin. Samaan voi yhdistää myös rajattoman juna- ja laivamatkustamisen. Minulla on aina ollut vain kävelylippu ja junaliput olen sitten ostanut erikseen.

Riomaggioren ja Manarolan välinen etappi on helpoin. Sen nimi on Via dell'amore, rakkauden tie. Se on erittäin helppo kulkea, kaiteellinen, kivetty ja valaistu, ja sen kulkemiseen kuluu vain 20 minuuttia aikaa. Manarolassa on ainut baarintapainen, jonka Cinque Terressa näin, siis sellainen, joka on yöllä auki (kahteen?) ja jossa istutaan ahtaasti mutta tunnelmallisesti pöytien ääressä ja kuunnellaan kitaristia.

Manarolan ja Corniglian väli on sitten jo hieman töyssyisempi, ja sen huipentaa mahtava lukuisten portaiden nousu ylös kukkulan päälle, jossa Corniglia sijaitsee. Sen jälkeen mielellään ostaa vähän juotavaa ja jäätelöä, ennen kuin jatkaa matkaa Vernazzaan.

Corniglian ja Vernazzan väli sekä Vernazzan ja Monterosson väli ovatkin sitten haastavampia. Onneksi maisemat ovat kauniita, joten niitä jaksaa katsella mielellään sen 2-3 tuntia, jonka muutaman kilometrin matkaan saa kulutettua menemällä vuoripolkuja ylös ja alas läpi oliivipuulehtojen ja viinitarhojen, jossa kuopii kanoja. Kun pääsee Vernazzaan, ei välttämättä enää halua lähteä sieltä yhtään mihinkään.

 Vernazza.

Voitte kuvitella, miten romanttista on vastarakastuneena päivän jaloittelun päätteeksi syödä illallista Vernazzan sataman ravintolassa, kun meri lyö melkein jalkoihin ja yö on pimeä ja lämmin.


Kuva Vernazzan satamasta.

Kivinen pieni silta Vernazzan ja Monterosson välillä.

Monterosso al Mare on kylistä nykyaikaisimman oloinen. Siellä on hieman rantojakin eikä se samalla tavalla kiemurtele vuorenrinnettä kuin muut kylät.

Monterosso.

Majoitus Cinque Terressä. Olen joka kerta majoittunut Mar-Mar -nimisessä hostellissa Riomaggioressa, koska se sattui olemaan edullinen ja arvostelut olivat ihan kohtalaisia. Itsekseni matkustaessa majoituin hostellityyppisesti useamman kanssa samaan asuntoon eli maksoin sänkypaikasta, ja menettelihän se, vaikka ei mitään luksusta ollutkaan. Miehen kanssa vuokrasimme oman pienen asunnon Mar-Marilta. Siellä oli kattoterassi, jossa saatoimme syödä illallista katsoen auringonlaskua merelle (tai aamiaista katsellen lentokoneita sammutustyössä). Kun miettii kylää, jonne majoittua, niin itse harkitsisin Riomaggiorea, Manarolaa ja Vernazzaa. Jättäisin mietinnöistä jälkimmäisille sijoille Monterosson, koska se ei ole yhtä omaleimainen, ja Corniglian, koska sinne on niin hemmetin raskas kävely sitten joka kerta, kun sinne palaa. Ei auta, vaikka palaisi junalla, sillä juna-asema on kukkulan alla ja Corniglia päällä.

Miten sinne pääsee? Helpoiten junalla Genovasta. Näin en kuitenkaan ole koskaan mennyt. Olen itsekseni mennyt junalla ensin Roomasta La Speziaan ja sieltä vaihtanut Riomaggioreen menevään junaan (pari minuuttia La Speziasta). Miehen kanssa lensimme Milanoon ja sieltä junalla Monterossoon, josta junanvaihto Riomaggioreen.

Kysymys, jota itse joudun nyt miettimään vastedes: Sopiiko lapsiperheelle? Ei välttämättä kaikkein parhaiten. Näkyihän siellä vanhempia kantoreppuineen polulla. En välttämättä edes uskaltaisi, koska polut olivat osittain vaikeakulkuisia. Kylätkin ovat lähes pelkästään portaita, niin kadut kuin talot sisältäkin. Mitään erityistä lapsiperheen puuhaa ei ole. Hiekkarantoja ei ole paitsi Riomaggioressa. Toisaalta onhan niillä paikallisillakin lapsia. Joskus meidän on joka tapauksessa palattava syömään taas aamupalaksi Riomaggioressa mehevä mozzarella-tomaatti-pitsapala ja verigreippijäätelöä Vernazzassa!

Päivitys tietoihin, heinäkuu 2013: Kävimme toukokuussa perheenä Cinque Terressa. Lapsiperheelle Monterosso voi itse asiassa olla oikein hyvä majoituspaikka, koska se on kylistä helppokulkuisin. Itse majoituimme Monterosson pohjoispuolelle Levantoon, jota voin lämpimästi suositella: ei korkeuseroja, paljon vaellusmahdollisuuksia, mukava hiekkaranta, juna-asema lähellä, leikkipuisto rannan tuntumassa, edullisia majoitusvaihtoehtoja, vain muutama minuutti junalla Cinque Terren kyliin. Edullisen majoituksen voi löytää esim. osoitteista airbnb.com ja http://www.venere.com/. Cinque Terren kyliä koetteli tuhoisa tulva vuonna 2011, ja suurin osa vaellusreiteistä on sen jälkeen ollut suljettuna, tai ainakin se suosituin ja helpoin polku numero 1, johon kuuluu myös mainitsemani Via dell'Amore. Kylien ympäristöstä ja Levanton alueelta löytyy kuitenkin paljon muitakin reittejä.

4 kommenttia:

  1. Jos arvaan oikein, niin minun CT-hakuni inspiroi tätä postausta! Myös siitä toisesta postauksesta oli apua, mutta tämä se vasta helmi olikin!

    En ole Italiassa käynyt kertaakaan ja nyt olemme menossa sinne kahdeksi viikoksi. Jo joulukuussa päätin että Cinque Terreen on mentävä, mutta koska olen laiskaa lajia, niin hotelleja varailen vasta nyt - alle kuukausi ennen matkaa! Osaat varmaan arvata millainen paniikki nyt on! Hotellien hinnat ovat joulukuusta nousseet hirmuisesti, mutta suurin ongelma on kuitenkin saatavuus, mihin ne kaikki vapaat huoneet ovat kadonneet? Pohdiskelen jo kovasti josko vaihtaisi Cinque Terren johonkin toiseen kohteeseen, mutta sitten luen tällaisia juttuja ja inspiroidun aina vain uudelleen. Sinne on päästävä!

    -Anna

    VastaaPoista
  2. Kyllä mä suosittelen Italiaa ja Cinque Terressa yöpymistä. Olet varmaan menossa muuallekin?

    En ole kertaakaan nähnyt Cinque Terressa yhtään hotellia, vaikka ilmeisesti niitä jossain siellä on. Kaiketi ei kovin monta ja ehkä nekin Monterossossa. Kävisikö Cinque Terressa asunto hotellihuoneen sijasta? Minä vuokrasin Mar-Marilta Riomaggioresta:

    http://www.5terre-marmar.com/pag_eng/apartments.asp

    Asuntoja löytyy muiltakin:

    http://www.elisabettacarro.it/

    http://www.acasa5terre.it/riomaggiore.php

    http://www.acasa5terre.it/manarola.php

    http://www.acasa5terre.it/vernazza.php

    http://www.acasa5terre.it/monterosso.php

    Kuten sanottua, majoittumispaikaksi suosittelisin Vernazzaa, Manarolaa ja Riomaggiorea. Monterosso on "tavallisempi" ja Cornigliaan raskas kipuaminen joka kerta. :) Sitten jossain polkujen varrella ja ylempänä on joitain paikkoja, jotka minun nähdäkseni ovat myös sen verran kauempana, että sijainti on turhan eristynyt ja hankalan matkan päässä kylistä. Heittäisin näin lonkalta, että tällä hetkellä oma valintani voisi olla A Casalta Vernazzasta joku asunto.

    VastaaPoista
  3. Vietämme kaksi viikkoa Italiassa, osan aikaa Maggiore-järvellä, osan patikoimassa Alpeilla ja viimoiset päivät Cinque Terrellä.

    Kiitos valtavasti noista linkeistä! Sain varattua meille pienen asunnon Vernazzasta, juurikin tuolta A Casalta. Manarola olisi ollut miehekkeelle mieluisampi, mutta olemme nyt tyytyväisiä, että saatiin edes jotain. Hinnatkin olivat melko kohtuullisia ja palvelu pelasi hyvin.

    Hotelleja en siis alunperinkään etsinyt, vaan haussa olivat B&B:t, ajatus valmiista aamupalasta tuntuu luksukselta. Olin nyt muutaman viikon ajan lähetellyt useita tiedusteluja sähköpostitse (nettivaraukset ennemminkin poikkeuksia), mutta harvassa paikassa oli enää tilaa, ja ne joissa tilaa oli olivat jo hieman hinnakkaita. Täytyy muuten erikseen kiitellä italialaisten nopeita vastauksia. Olin ennakkoon epäillyt tiedustelemista sähköpostitse, että mahtavatko niitä edes lukea. Kaikkea kanssa! Viesteihin vastattiin nopeasti, usein jo muutaman tunnin sisällä. Jos heillä ei itsellään ollut tarjota huoneita niin osattiin neuvoa että mistä muualta kannattaa kysellä. Mielestäni varsin hyvää palvelua.

    Kiitos vielä kerran avusta, palailen sitten heinäkuussa kertomaan miltä paikka (ja huoneisto) vaikuttivat todellisuudessa.

    t. Anna

    VastaaPoista
  4. Anna,

    tule sitten tosiaan kertomaan Maggioresta ja Alpeista ja olitko tyytyväinen A Casaan (kun minulla ei ole siitä kokemusta). :)

    Mun kokemuksen mukaan valmis aamupala Italiassa ei ole luksusta. Ainakin hostellitasoisissa on ilmeisesti jokin laki, joka määrää, ettei saa tarjota tuoretta ruokaa vaan sen pitää olla pakattua (?!). Italialainen aamiainen sitä paitsi on makea. Tuloksena siis kaupan suklaacroissantia muovissa ja yltiömakeaa jogurttia. Luksusta on se, kun aamulla menee alakerran leipomoon hakemaan tuoreen lämpimän focaccian tai pitsapalan, jonka päällä on paksusti mozzarellaa. :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...